Leskenlehtiä ja sadetta

Aika on taas kadonnut jonnekkin. Minulla olikin kuuden päivän työputki kun otin vähän lisäduunia tarjoiliana. Voin sanoa että lauantaina ja sunnuntaina kun huiski päivät keittiössä oli aika väsy fiilis  maanantaina kammeta töihin. Mutta työputki kannatti ja tuotti hedelmää :) Muuten meille kuuluu hyvää. Kevät tulee kohisten ja ulkona on ihanan lämmintä. Ainut miinus vaan ilmassa leijuva pöly ja alkava siitepölykausi. Allergisena kevät on ihanan kamala vuoden aika. Miiinuksena tietenkin se että minun autosta on kytkin hajoamassa ja moottori ei enää jäähdytä itseään. Se olisi uuden auton hankinta edessä tässä keväällä. Oli minulla myöskin influenssa ja jälkitautina vatsalaukun tulehdus. Ne vatsa krampit oli jotakin kamalaa. Vaikka makaa sikiö asennossa sängyssä silti sattuu. Krampeista huolimatta töissä vedettiin sata lasissa. Kuumeen takia tosin oli pakko saikuttaa pari kolme päivää. Kun istuin kuumeessa keittiössä ja harjoitteliat käskevät kotia koska näytin puoli kuolle...

Ajatella opsikelin vasta suntioksi ja valmistuin. Sain viran joka jatkuu vielä vuoden määräaiksen jälkeen.. Mutta silti.. Tuntuu ettei riitä ehkä olen ikuinen opiskelija? Kun selaan teologian yliopistoon hakemista, kurssikirjoja ja diagonia opintoja. Mutta kumpi diagoni vai pappi? Olen jo suntio mutta tahtoisin silti ehkä enemmän vaikka rakastan työtäni yli kaiken.. Mutta päätös niin suuri ja seilaan kahden valinnan välillä? Vaikeaa :D

Lueskelin tänään töissä facebookin tarjoamia muistoja. Ihan sattumalta tajusin että hetkinen tasan kaksi vuotta sitten seisoin kappelissa ja kättelin ihmisiä. Nauroin vitsille ja pidättelin kyyneliä. Kaksi vuotta sitten silitin viimeisen kerran valkoista arkkua. Vuosi siitä eteenpäin seisoin samalla hautuumaalla työvaatteet niskassa kumisaappaat jalassa ja hyppäsin traktorin rattiin. Kaksi vuotta pysähdyin hetkeksi. Hitsi miten nopeasti aikaa menee eteenpäin. Tuntuu että se katoaa jonnekkin. Muistan kuinka joskus 17-vuotiaana sitä mietti miten hitaasti aika kulkee olisinpa jo 18. Nyt sitä miettii hei minne maaliskuu katosi? Töihin, arkeen, flunssaan ja vatsalaukun tulehdukseen.  Pääsiäinenkin tuli ja aprillipäivä. En edes tajunnut eilen että mennään jo huhtikuun ekassa päivässä. Aika valuu koko ajan eteenpäin kuin tiimalasin hiekka. Kohta elokuussa istun ystävien ympäröimänä terassilla ja juhlin 30-vuotis päivääni. Kait poden jonkun sortin ikäkriisiä?  Ikäkri...