Leskenlehtiä ja sadetta

Se on hassua kun juttelee ihmisten kanssa ja ne kyselee niitä näitä kunnes päästään kohtaan siviilisääty. Oletkos sinkku, naimisissa, yh, eronnut? Eikun leski. Tabu nuori leski. Silloin yleensä kun pudottaa leski pommin keskusteluun vastapuoli hiljenee ja nieleskelee. "Anteeksi otan osaa..Minun pitää tästä mennä". Päivän tabu leski. Leski on pelottava asia. Ihmiset eivät teidä miten siihen pitäisi suhtautua. Mitä minun pitäisi sanoa halata? Joten suurin osa vain kävelee pois ja lopettaa keskustelun.  Minä vihasin alussa leski sanaa itsekkin. Alussa tuntui että asuin kuplassa minulla oli leima otsassa. Ihmiset tuijottivat tuolla se leski nyt menee. En tiedä mitä tunsin. Tunsin olevani yksin kunnes löysin Nuoret lesket yhteisön ja sitä kautta sain tukea. En ollut yksin. Pikku hiljaa pääsin pois siitä kuplasta. En enää nähnyt ympärilläni leski kenttää. Nyttemin jos joku kysyy mikä on siviilisääty tai se pitää ruksata  johonkin paperiin. Voisiko sanoa että laitan sen siihen

Käyn joka viikko Villen luona viemässä kynttilän ja katsomassa laattaa. Lasten kanssa tai yksin. Meillä odottaa enkeli muistolehtoon lähtöä. Lapset ostivat Villelle enkelin<3 Hautuumalla käynnistä lauantaisin on tullut tapa. Käynkin siellä kuuntelemassa hiljaisuutta ja pari kertaa olen säästynyt kyyneleiltä.. Tässä vain pari kuvaa:

Muut lesket ovat sanoneet että yhdessä vaiheessa sitä rupeaa näkemään kuolleen puolisonsa joka paikassa. Vaikka ohi ajavassa autossa, kauppajonossa tai kadulla kävelemässä. Minäkin olen alkanut näkemään Villen vaikka missä. Ohi ajavassa autoissa on olevinaan aina Villen näköinen henkilö meinaan aina vilkuttaa perään. Ilosaarirockissa yhdellä keikalla seison miehen vieressä joka näytti ihan Villeltä hyvä etten hypännyt kaulaan! Kaupassa näin Villen ja kaupungilla. Ehkä se on osa surutyötä ja ikävää? Sitä kaipaa toista vierelle? Toivoisi että toinen olisi vielä täällä? Inhoan muutenkin fedora päässä olevia miehiä sydän hyppii aina miljoona volttia. Hatut kun oli meidän juttu. Oltiin hattuset rasvanen ja tahmanen. Mutta aina kun nään Villen ja räpsäytän silmiä pari kertaa kummitus katoaa ja huomaankin ettei se nyt niin Villen näköinenkin ollutkaan. Ehkä samanlainen parta tai hiukset. Ikävä temppuilee hassusti. Vai leikkiikö Ville kummituksena miun kanssa? Kotona tapahtuu myöskin kummia.

Stronger, than yesterday Now it's nothing but my way My loneliness ain't killing me no more I, I'm stronger Surullinen minä ja minä nyt. Minusta ero on huomattava. Kuoleman jälkeen vajoaa sinne mustaan. Ei anna itselleen lupaa olla mitään. Katoaa. En nukkunut pitkään aikaan ja en katsonut peiliin olin haamu entisestä. Tuijotin tyhjää ja odotin, odotin Villen tulevan takaisin. En käynyt missään olin kotona. Koti oli minun turvasatama. Tuijotin tyhjää tyhjä katse silmissä. Pikku hiljaa kumminkin kuin aikaa kului sitä uskalsi antaa luvan itselleen, rakastaa itseään. Minä olen vieläkin Jenni. Olen muuttunut en ole enää sama ihminen olen vahvempi. En anna ihmisten kävellä minun yli. Olen saanut jostakin ison kasan itseluottamusta ja vahvuutta porskuttaa eteenpäin. Silloin kun kuulee ihmisiltä että: Ihanaa Jenni tuli, sie se jaksat aina hymyillä vaikka ootki kokenu rankkoja ihanan posittivinen tuulahdus. Pakostakin siitä tulee hyvälle mielelle. Tai kun kuulee että mite

Teini-iässä minulla oli on/off suhde yhteen poikaan. Poika asui melkein 100km päässä Joensuusta. Tekstailtiin ja nähtiin aina kun hän oli Joensuussa. Pussailtiin, naurettiin ja pelattiin pleikkaa. Elämä oli ihanan huoletonta teinin elämää. Ainoat ongelmat olivat pojat ja pojat. Olin aivan korviani myöten rakastunut tähän poikaan. Taisin minä hänen isoveljäänkin suudella pari kertaa. Mutta emme pojan kanssa koskaan ruvenneet vakavasti olemaan yhdessä. Muistan kun pyysin poikaa seurustelemaan kanssani ja mietimme välimatkaa. Itkin vuolaasti rippikoulussa kun emme ruvenneetkaan.  Jokin aika sen jälkeen poika kuoli autokolarissa. Muistan kun ystäväni soitti minulle että Jenni lue teksti-tv! Siellä oli uutinen kolarista missä oli kuollut nuoria. En uskonut kuulemaani. Jatkoin pleikkarilla pelaamista suljin asian pois. Ystäväni itki puhelimessa etkö sinä sure? Minä olin lukossa. En tiennyt oikeastaan mitä kuolema oli. Vasta kun luvin Karjalaisen kotona ja kerroin äidille että ystäväni kuol

Hei sinä tyyppi joka olet kuvannut videon Youtubeen mieheni kolaripaikan raivaamisesta. Olit varmasti yksi monista katsojista sillalla. Et varmasti ollut ainoa jolla oli puhelin käsissä. Tiedän että silta oli täynnä uteliaita ihmisiä. Olihan se kolari Kajaanintiellä yksi kuollut. Kuollut oli mieheni lapseni isä ja kolmen lapsen isäpuoli. Tiesitkö että miestäni suree  monta ihmistä hän oli puoliso, poika, veli ja ystävä. Tiedätkö että kun joka kerta katson videosi YouTubesta minun sydämeni särkyy. Zoomaat yhdessä vaiheessa kolari autoon. Tiesitkö että mieheni on puristuksissa auton sisällä? Hänet irroitettiin vasta poliisiasemalla. Tiedätkö miltä lapsistani tulee tuntumaan kun he löytävät videosi YouTubesta? On normaalia että ihmisluonto on utelias ja YouTube on täynnä kolarivideoita. Pyytäisin vain vähän hienotunteisuutta. Minä en itse kuvaisi kolaripaikkaa. Osuin kerran itse kolaripaikalle enkä jäänyt kuvaamaan. Menin ohi koska auttajat olivat jo paikalla. Nettiin kun kerran laittaa j

Surumatkani alkoi jo silloin kun Ville alkoi hiipumaan. Alkoi laihtumaan niin sanotusti kuihtumaan silmissä. Yritin auttaa jopa pakottaa. Surin kun en voinut auttaa ihmistä. Surin kun näin unen kaksi viikkoa ennen Villen kuolemaa missä olin leski. Valkoinen hahmo kertoi minulle unessa että minusta tulee leski. Huusin unessa hahmolle että:" Ei tule!" Surumatkani alkoi jo ennen Villen kuolemaa. Alkoi silloin kun huusin Villen vieressä että:" Päästä minut sinun kuplaasi!" Jolloin Ville tuijotti vain tyhjää enkä saanut vastakaikua. Sunnuntaina kun Ville lähti ovesta ulos tiesin sisimmässäni että se oli viimeinen kerta kun näin Villen. En vain päässyt ylös lattialta itse kun olin shokissa. Mutta eihän siihen voi varautua kun ihminen soittaa hyvästit ja saadaan tieto että toinen on kuollut. Siitä alkaa erinlainen surumatka. Ensiksi tulee se shokki. En muista ekoista päivistä mitään. En edes muista miltä ne poliisit näyttivät pöydän toisella puolella. En muista mitä pu

Tehtiin pieni miniloma Helsinkiin lasten kanssa (Kaarle jäi mummolaan). Mentiin junalla ja oltiin yötä Hotel Arthurissa. Ekana päivänä shoppailtiin ja lapset ihmetteli Helsingin kuhinaa. Seuraavana päivänä käytiin Linnanmäellä! Oltiin siellä melkein 9h. Lapset pääsi ekaa kertaa matkustamaan ratikalla. Linnanmäellä kierrettiin kaikki laitteet. Lapsien suosikit olivat Kehrä ja Linnunrata. Oma ehdoton suosikki oli Kingi! Vikana päivänä sitten olikin hyvä eksyä hiukan rautatieasemalle. Miniloma oli oikein mukava! Tulihan sitä Pokemon Gota pelattua ja olin kyllä kade siskolle koska hänen huoneessa oli Pokestoppi! Tässä kuvia:

Elviksellä on taas kohtaus. Tytöt ottavat Kaarlen kainaloon ja juoksevat toiseen huoneeseen kun itse pidän Elviksestä kiinni tai istun päällä. Kuuntelen kun lapsi huutaa, itkee, potkii, lyö ja puree. Ensiksi kohtauksia on yksi viikossa kohta kaksi. Kohta niitä onkin neljä päivässä. Elvis oli iloinen ja utelias poika. Aina hiukan helposti tulistuva eikä koskaan sietänyt häviämistä. Mutta yleensä hyvin iloinen, sosiaallinen, tutkiskeleva ja aina valmis tekemään uutta. Elvis on hyvin liikunnalinen ja tykkää pelata jalkapalloa. Sitten tapahtuu niin että Ville lähtee taivaseen ja aletaan suremaan. Jee yksi aikuinen vähemmän saa tehdä mitä huvittaa. Parin viikon jälkeen Ville ei taida tulla kotiin? Tulee suru ja ahdistus. Mietitään kuolemista ja saadaan eka kiukku kohtaus joka menee ohi. Se saadaan esikoulussa kun hävittiin jaliksessa. Keksitään tarrasysteemi millä saadaan pidettyä kiukku kurissa. Mutta silti kiukkua tulee aina esikoulussa ja kotona. Itketään ja  huudetaan. Puhutaan kuolem

Kuten jo aiemmin mainitsin tein nettideitti profiilin. En ole ennen siis ikinä koskaan liikkunut nettideittailun ihmeellisessä maailmassa. Ensiksi sivuja on todella paljon! Mikä se nyt niistä on paras? Mainostetaan että sivusto on ilmainen mutta jos haluat lukea viestejä pitää maksa pieni summa. Minähän yllytyksen alaisena sitten tein profiilin. On vaikea kirjoittaa ja kuvailla itseään. En ole kirjoittanut kenellekään tai selannut muiden kuvia. Olen vain lukenut minulle lähetettyjä viestejä ja katsonut flirttejä. En edes vastaa kaikkiin viesteihin. Kuvattomat skippaan yleensä heti. Viestit mitkä alkavat alapäästä tai oletko puuma niin arvatkaa meneekö suoraan roskiin? Törmäsin yhteen mukavaan mieheen jonka kanssa kävin ulkona. Mutta pitemmän päälle hän paljastui vähän kyseenalaiseksi. Joten se jäikin sitten siihen.  Kyseiselle henkilölle toivon kaikkea hyvää ja toivon että hän löytää sen mitä etsii :) Nettideittailu on ihan mukavaa ajanvietettä. En tiedä löytyykö sieltä mitään m

Maailmalla julkaistiin peli nimeltä Pokemon Go ja Suomessa se ilmestyi viikonloppuna. Peli on villinyt ympäri maailmaa ihmisiä pelaamaan. New Yorkissa oli kamala ryntäys keskuspuistoon kun sinne ilmestyi rare (harvinainen) pokemon. Ihmiset ovat juosseet autojen alle, menneet yksityisalueille, lopettaneet työnsä että voivat pelata ja jopa Saksassa Auschwitch pyysi ettei pelaajat ryntäisi kohteisiin missä on turisteja. Suomessakin on pyydetty liikennevirastosta ettei ihmiset pelaisi ajaessa. On myöskin esitetty huoli nuorista ja lapsista jotka poukoilevat tielle pokemonien perässä. Mutta mistä pelissä on kyse? Peli pohjautuu google mapsiin eli liikutaan hahmolla kartalla. Pelissä saa valita onko tyttö vai poika ja nimen itselleen eli nimimerkin. Alussa valitaan kolmesta aloitus pokemonista. Pokemonit ilmestyvät kartalle ja niitä painaessa puhelimen kamera aukeaa ja näyttäisi että pokemon on esim. vaikka sinun kotisohvalla! Pelissä käydään pokestopeilla mistä saa tavaraa kut

Eilen aloitettiin tekemään kuvaa miun olohuoneen seinälle. Heijastettiin projektorilla kuva ja piirrettiin ääriviivat. Tänään miun pikkusisko maalasi sen. Siihen meni aikaa 6h. Minä vimmasin sen aikaa lasten kanssa ja annoin "työrauhan". Kiitoksia kaikille apureille! Kuvasta löytyy  yksi kissa <3 Facebookissa oleva video oli muuten otto 6 koska joku ei ollut yhteistyö kykyinen! :D

Pokemonissa Jessie sanoi että: "minäs muikkasen vaan että nähdään taas, meressä on paljon kaloja" Olin teini-ikäisenä aika levoton tyttö. Seurustelin monen kanssa samaan aikaan kolmen kanssa, neljän kanssa. Oli paljon poikia. Se oli kivaa. Olenkin huomannut että vanha minä nostaa päätään. En tiedä miksi? Ehkä siksi koska en loppujen lopuksi tahdo sitoutua. Tahdon vain tavata ihmisiä. Sorkkia kepillä jäätä. Se on kivaa. En usko että koskaan löydän sellaista mitä mitä minulla oli Villen kanssa. Ikävöin sitä. Mutta meressähän on paljon kaloja? Kuuluuko tämä vain miun prosessiin? Levoton olo? Ehkä pitäisi istua alas ja rauhoittua? Mutta miksi kun meininki on niin korkea? Tietysti jos oikea löytyisi...

Olin 2 päivää rokkailemassa Ilosaarirockissa. Käytiin katsomassa mm. Sannia, JVG, Cheek, Antti Tuisku, Viikate ja monta muuta metalliteltan esiintyjää. Yhdellä hevikeikalla oli todella kova meininki ja porukka juoksi teltassa rinkiä! Pari rokki juomaa tuli nautittua. Antti Tuisku oli loistava pääesiintyjä ja ilotulitus kruunasi lauantai- illan! Taisi minusta Cheek fanikin tulla sunnuntaina! Vaikkakin ikävä nostikin hiukan päätään sunnuntai aamuna ja pari kyyneltä taisin tirauttaa. Viime vuonna kun rokkailtiin Villen kanssa. Lauantaina oli kyllä kylmä ja satoi vettä! Sunnuntaina taas paistoi aurinko ja oli ihanan lämmintä<3 Ja loppuun vielä kaikki laulaa mukana! Vain elämää tahdet vetivät paljon muiden biisejä! Ihana Cheekki ja Ihana Antti Tuisku<3 Ihana rokki, ihanat ihmiset, ihana tunnelma. Ihanaa<3 Onnellinen minä<3

Kävin tänään vähän terassilla tyttöjen kanssa. Vertaistuki parastuki. Naurettiin vaikka satoi vettä oli kylmä! Suomen kesä! Tartuin yhden sanomaan asiaan: "Minulla on menossa kuuma sinkku kesä!" Mitä on kuuma sinkku kesä aurinko paistaa? Kuumaa kahvia? Kuumaa grilliruokaa? Kuumaa rantahiekaa? Kuumaa sauna?  Kuumaa seuraa? Minäkin tahdon kuuman kesän! Kuuma ilma, kuumaa grilli ruokaa, kuumaa rantahiekaa, kuumaa kahvia ja kuuman saunan järvessä käynnin jälkeen. Onko se nyt niin väärin haluta asoita? Olen alkanut vastata hymyyn hymyllä, katseeseen katseella. Käynyt treffeillä, flirttaillut Prisman maalihyllyllä ja nauttinut "huomiosta". Onko se väärin? Minun kuuma "sinkku" kesä. Pidän huomiosta. Olen kamala. Hirveä. Lyhyt aika vasta mennyt ja minä nautin kesästä ja huomiosta. Hymystä ja silmän iskusta. En ole synkkä. Ikävöin Villeä joka päivä. Tänään viimeksi kun ampiainen oli keittiössä. Mutta onko väärin olla onnellinen ja hymyillä? Voisi sanoa et

Nytkun selkä on viimeinkin parantunut niin sulat erottuvat ihanasti<3 Tässä vielä kuva selästä.

Kun ihminen tekee itsemurhan sehän on poliisi asia. Poliisithan tulivat kertomaan minulle kolarista. Sitten tuli kriisiryhmä ja ajatukset. Hautajaiset? Työpaikalle pitää ilmoittaa? Itketti mutta silti ajatukset pyöri päässä mekaanisesti kuin robotilla. En nukkunnut varmaan viikkoon. Mietin kysymyksiä Miksi? huusin kurkku suorana makuuhuoneessa. Rukoilin että kuolisin myös itse. En pystynyt olemaan kotona tuijotin vain eteenpäin tyhjää. Pidin Villen takkia kädessä ja itkin. Itkin pyykkituvalla kun pesin pyykkiä ja Villen pyykkejä oli seassa. Etsin epätoivoisesti viestiä kävin koko asunnon läpi lattiasta kattoon. Löysinkin tekstejä synkkiä sellasia mitä Ville oli kirjoittanut joskus 19-vuotiaana. Muistan kun soitin Villen pomolle ettei Ville tule töihin. Itkin ja taisi Villen pomokin itkeä. Villelle tehtiin ruuminavaus onneksi se tehtiin nopeasti ensiksi sanottiin että siinä voi mennä 4 viikkoa. Me saatiin se 3 päivässä. Joten seuraavaksi odotettiin milloin Ville lähti Kuopioon ja tuli

Olen tässä viime aikoina hiukan laitellut kämppää uusiksi. Maalannut lähinnä. Sain tyhjennettyä kellarinkin mistä kirjoitin Owls and Grannypanties blogissa . Se sai aivan uuden maalin ja lattian. Se on nyt minun tyttökomero. Olen myöskin konmarittanut miun tavaroita aivan innoisani ja tykkäänkin kun sain kaikki leffat mm piiloon. Remontti on vielä kesken tarkoitus olisi uudistaa kaikki seinä pinnat paitsi tapetti seinät. Liitutaulu maali on jo ostettu! Seuraava vaihe on seinien reikien paikkaaminen. Jossakin vaiheessa uusin vielä ovet, kattolistat ja lattian. Olkkari ennen: Olkkari nyt: Seinäpinnat sai uuden päivityksen. Telkkari ja sohva vaihto myöskin paikkaa toiselle puolelle huonetta. Miun ja Kaarlen makkari on nyt alakerrassa ja se sopii hienosti tuonne sermin taakse mikä nostettiinkin Netan huoneesta alas! Tuohon seinälle maalataan vielä kuva mutta siitä lisää myöhemmin ;) Tiedän sotkuinen sänky siitä saatte syyttä yhtä tuholaista :D

Kirjoitin aikaisemmin  Onko minulla oikeus onneen ? postauksen. Minä otinkin härkää sarvista ja menin treffeille. En edes muista milloin olisin viimeksi käynyt treffeillä jonkun kanssa. Varmaan silloin kun Ville vei minut bunkkerimuseoon? Treffit sovittiin Jokiasemalle. Podin tietenkin kamalaa vaatekriisiä, hiuskriisiä, pettämiskriisiä ja vielä kerran vaatekriisiä. Jännitti kamalasti mennä oikeille treffeille ekan kerran Villen kuoleman jälkeen. Hajotin jopa miun deodorantti pullon aamulla. En tiennyt mitä odottaa en ole ennen tavannut "netti tuttavuutta". Kumminkin olen katsonut catfish ohjelmaa ja kuullut kauhutarinoita. Mutta loppujen lopuksi kun näki sen ihmisen jännitys katosi ja kaikki meni hyvin. Juteltiin ja sovittiin että tavataan uudestaan. Hassuinta ehkä oli että podin kamalaa pettämiskriisiä kotona mutta kyseisen henkilön kanssa en ollenkaan. Oma pää pahin vihollinen. Se ei ollut samanlaista kun Villen kanssa. Villen kanssa jaettiin jotakin ainutlaatuista.