Leskenlehtiä ja sadetta

Minulla on tehtävä pitää koulussa päivähartaus. Hetki sijouttuu maaliskuun loppuun milloin Villen kuolemasta on tullut jo vuosi. Mennään kohti pääsiäistä eli kuolema ja ylösnousemus on tapetilla. Ajattelin aloittaa hartauden isä meidän rukouksella. Seuraavaksi luen että uudessa testamentissa sanotaan: Hänen kauttaan te uskotte Jumalaan. joka herätti hänet kuolleista ja antoi hänelle kirkkauden niin että te uskoessanne myös panette toivonne Jumalaan. Sitten alan puhumaan eli hartauden puhe: Puhun tänään kahdesta tärkeästä asiasta ja ensimmäinen niistä on ylösnousemus. Tässä kuussa tuli vuosi mieheni kuolemasta. Näin pääsiäisen aikaan laitan aina toivoni Jumalaan ja siihen kirkkauteen missä uskon mieheni olevan. Jokaisella meistä on varmasti oma mielikuva tästä kirkkaudesta. Mitä siellä on? Minä uskon tähän kirkkauteen ja laitan toivoni Jumalaan ja iänkaikkiseen elämään. Toinen asia mistä haluan puhua on rakkaus. Opin mieheltäni paljon rakkaudesta. Ehdottomasta rakkaudesta

Se tunne kun näkee toisen tuntee perhosia vatsassa ja puna nousee poskille. Ei oikein tiedä miten olisi ja kiemurtelee. Lähettää viestin toiselle ja kiemurtelee kun odottaa vastausta. Melkein vuosi on kulunut ja mietin ekan kerran oikeasti vakavasti olenko mennyt ihastumaan? Olen aina nähnyt itseni vanheman miehen kanssa joka asuu täällä. Mutta kuinka kävikään nuorempi ja välimatkaa on yli 400km. Onko minulla oikeus olla jonkun kanssa? En oikein tiedä miten suhtautua tähän? Olisiko minulla oikeus olla onnellinen? Oikeus ehkä parisuhteeseen? Voisiko olla että tämä vakaa polkuni on löytänyt uuden haaran? Seison risteyksessä tuttu ja turvallinen polku vai se uusi? Kumpaan suuntaan? Mikä on oikea aika surra? Ennen vanhaan leski kulki vuoden mustissa ja oli yksin. Vuosi tulee vasta maaliskuussa? Vaikea tilanne toinen on siellä puhelimen päässä. Kaukana. Liian kaukana? Liian aikaisin? Liian nuori? Entä jos? Mutta minä pelkään. Pelkään tätä stigmaa entä jos toiselle sattuu jotakin? T

Viimeinkin sain sen tehtyä vein Villelle 30wee kynttilän. Välttelin asiaa pitkään koskaa tiesin sen olevan kova paikka. Ville olisi täyttänyt 30-vuotta 19.1. Kuvasin samalla koulutehtävää varten hautoja huomasin vältteleväni haudalle menoa. En tiedä miksi välttelen sitä ennen kävin joka viikko. Nyt se ahdistaa kamalasti. Tulee mieleen se tulevaisuus joka meillä olisi voinut olla se meidän yhteinen aika katosi. Jäljellä vain muistolaatta ja ikävää. Itkuhan siitä tuli kun Kaarle sanoi muistolehdossa ISI. En taida pystyä taaskaan menemään vähään aikaan.

"Howl like the wolf that you are" Viikot menee tosi nopeasti vasta kirjoittelin Villen syntymäpäivästä. En ole vieläkään käynyt viemässä kynttilää huomaan jostakin syystä välteleväni sitä. Tiedän miksi välttelen sitä en halua mennä sinne ja ajatella kolmekymmentä... Mitä kaikkea oltas voitu vielä tehdä. Miksi? Ikävöin ja itken. Joskus minulle sanottiin että nyt ikävöit ja haamu jaa koko ajan taaksemmaksi.  Taakse jääminen tuntuu että Ville jää koko ajan askeleen taaksepäin. Aina mukana mutta ei niin lähellä. Rakkaus ja ikävä ei katoa mutta haamu taitaa kadota. Huomaan sen siinä että kun istuu töissä auton kyydissä ja vilkaisee ikkunasta tulee hetki milloin ajattelen Villeä. Hymyilen hetken ja pääsen asian ohi. En jää jumittamaan ajatuslankaan mikä katkeaa ja katoaa. Huomaan kun luen facebookin feediä muistoja tältä päivältä. En enää jää niihin katoa muistoon. Heitin Villen partahöyliä pois ja partavaahdot. Hetken istuin roskiksen vieressä ja mietin laitanko takai

1. Koulu ja harjoittelu syö varmaan suurimman osan kevään ajasta. Mutta se ei oikeastaan haittaa pidän työstä todella paljon. Monipuollista ja päivät kuluvat hujauksessa. 2. Tallinna. Olemme suunnitelleet taas reissua Tallinaan ystävien kanssa. Ajankohta sijouttuu taaskin varmaan toukokuulle. 3. Kawacon 2017, Pokemonhuone suunnittelu tiimi. Ei vielä varmaa mutta ehkä? Suunnitelu vaihe vaatii työtä mutta ystävien kanssa on aina ihana touhuta.

Olen Kaarle ja täytän kohta kaksi vuotta. Se on iso ikä koska poen jo pikkuista uhmaikää. Mutta kuljen myös hiukan mustatsukat jalassa. Äiti on minun! Mutta miksiköhän äiti ei vaan ymmärrä sitä etten siedä muita hänen sylissään.. Koska se syli on minun yksin minun. Ei Netan tai Elviksen. EIKÄ EDES LILLIN! Mutta se kamala mustamötikkä mitä se pitää sylissä.. Missä olsi youtube mutta en saa sitä katsoa koska äiti tekee jotakin. Olenkin hyvin vihainen tälle asialle mitä sanotaan läppäriksi. Vähän jos aina nyrkillä huitasen kun ohi kuljen.. Ehkä se oppii kuka täällä määrää..

Ihana aurinko on tullut takaisin<3 Käytiin poikien kanssa fiilistelemässä kevättä lähi rannassa. Elvis huudahtakin innoissaan että: Kohta tulee jo kesä! Tytöt ovat koko päivän ja yön mursukerhossa. Tyttöjen ja heidän kavereiden oma kerho.. Tässä vähän kuvia taas ihanalta aurinkoiselta rannalta: Eikös noita valkosia palloja kutsuta enkelipalloiksi? Ehkä Villekin oli paikalla<3

19.1 Ville täyttää 30-vuotta. Meidän piti juhlia. Samaan aikaan ajateltiin Kaarlen 2-vuotta ja Villen 30-vuotta oltas jatkettu sitten yöhön ystävien kanssa. Olen miettinyt Villeä todella paljon viime aikoina. Purin hesen kasseja ja yht äkkiä tuli mieleen että unohdin Villelle ostaa hampurilaisen ja ainiin.. Olen ollut kait vähän alamaissa ja ikävöinyt. Ikävöinyt kovasti. Kaikki menee elämässä hyvin. Tunnen välillä ikävöidessäni syyllisyyttä saanko? Saanko olla iloinen ja onnellinen? Samalla mietin ostasinko kakun kotiin ja ruusuja haudalle? Mietin että tyhmiä ajatuksia tunteä syyllisyyttä. On mennyt jo aikaakin. Minulla on vain viime aikoina ollut niin kova ikävä. Itken välillä iltaisin koska kuvittelen toisen viereen. Kuvittelen itseni Villen kainaloon ja parran kutituksen päälaella. Ikävöin todella paljon. Olen myöskin pohtinut paljon sitä tahdonko uutta miestä elämääni. Tahtoisin ehkä jonkun sellaisen kainalon. Mutta sitten en tahdo koska Ville. Ikävä painaa vielä. Tuntuu ett

Minulta kysellään aina tämän kakun ohjetta ja ohjaan aina kaikki owls and grannypanties blogiin mistä ohje löytyy. Ajattelin nyt jakaa sen vielä tänne. Alkuperäinen ohje on Kinuskikissan sivuilla muistaakseni. Tässä siis kinkkukakkun ohje: Kinkkutäyte: 200g Palvikinkkua 1-2kpl Maustekurkkua 100g Purjoa 2prk Piparjuurituorejuustoa 200g Ranskankerma 2tl Sinappi Metwurstitäyte: 150g Metwursti 2 Punaista paprikaa 200g Ruohosipuli tuorejuusto 200g Ranskankerma Kuorrutus ja Koristelu: 300g Maustamaton tuorejuusto Kirsikkatomaatti Kinkkua Metwursti Herneenverso Kurkkua Persilja Ja ihan kaikkea mitä itse tahtoo laittaa! Kostutukseen maitoa 12 Paahtoleipää 12 Tummaaleipää 1. Leikkaa kinkku, maustekurkku ja purjo pieniksi kuutioiksi. Sekoita joukkoon piparjuurituorejuusto, ranskakerma ja sinappi. Jennin Neuvo:  Kannattaa ostaa suoraan pizzakuutio kinkkua niin säästyy pilkkomiselta. Ostan itse aina myös sinappikurkkusalaattia ja lisään sitä oman maun mukaan. Sillä sa

Kävin kahden yön reissulla Jyväskylässä. Matkasin taas bussilla. Olin yötä koulun asuntolassa joka maksaa vain 25€ yöltä. Huoneet ovat kahden hengen huoneita. Ainut miinus oli se ettei huoneessa ollut telkkaria. Mutta hinta kattaa aamupalan, saunavuoron, kuntosalin ja uintivuoron. Todella edullinen siis. Kauppaan asuntolalta on matkaa n.500m. Ostinkin eväät jääkaappiin. Ekana yönä olin yksin joka oli todella outoa ensiksi. Instagrammin ja snäpin seuraajat varmaan jo kyllästyivät minun videoihin. Aluksi yksin oleminen oli todella ahdistavaa. Hiljaisuus. Mutta kun opin rentoutumaan niin nautin siitä että sain olla hetken yksin. Nukahdinkin todella aikaiseen ja sain nukuttua todella hyvin. Toisena yönä huoneessa oli eräs nainen meidän luokalta. Mutta asuntola oli kaiken kaikkiaan todella positiivinen kokemus. Ensi kerralla otankin uimakamppeet ja salivaatteet mukaan! Ensimmäisenä koulupäivänä kävimme käytännön asoita läpi. Tietokone tunnuksia, opintoja ja tutustuimme taloon. Meille

Tuijotan tätä blogin kirjoitus kohtaa ja pää lyö tyhjää mistä kirjottaisin? Voisin avautua ikävästä se kulkee mukana. Sanoin vasta tänään:"Etten oikeastaan enää sure, ikävöin paljon. Menee paremmin ja iloa on tullut taas elämään". Ikävä tulee aina kun katselen Kaarlea kylvyssä ja kuvittelen Villen siihen yhteen nurkkaan istumaan meidän kanssa. Ville olisi varmaan nauttinut kylpyhetkistä Kaarlen kanssa. Olisi jaksanut istua siellä monta tuntia. Huomaan sen kyyneleen. Lähestymme Villen 30-vuotis päivää 19.1 ajatella 30. Puhuttiin minkälaiset synttärit pidetään piti olla isot bileet tai Ville tahtoi pienet. Mutta hän olisi ansainnut isot juhlat.  Työt alkoi ja olen ollut aivan jossakin eri atmosfäärissä. Tykkään todella paljon rakastan sitä. Kävelin tänään töistä kotiin hymyillen eikä ollut ensimmäinen kerta tällä viikolla. Olen oppinut perus putkitöistä Jumalanpalveluksen valmisteluun. Meillä on mukavat työkaverit ja kun seisoi kirkon parvella ja tapulissa niin sitä huokas e

Viimeinen kotikuva päivitys. Tai no seuraavaksi esittelen vielä keittiön! Sermi toimii sängynpäätynä siksi koska kun se jakoi tilaa se kaatui ainakin max. 3 kertaa päivässä. Joten tein siitä sängyn päädyn. Lapset pääsevät makoilemaan sänkyyn vapaasti ja Kaarle ei juutu sermiin kiinni.

Aloitin siis työt seurakunnassa suntio harjoitteliana tammikuun alussa. Kouluni on Jyväskylässä minne lähden taas ensi viikolla pariksi yöksi. Uuteen rytmiin tottuminen vie varmasti aikaa niin minulla kuin Kaarlella. Tytöt ovat olleen tyytyväisiä kun saavat olla rauhassa kotona. Elvis onneksi sai iltapäiväkerho paikan. Kaarlella on ekat päivät hoidossa menneet ikävöiden ja itkein. Kouraisee aina rinnasta jättää Kaarle päiväkotiin itkemään vaikka tiedän että Kaarlen on siellä hyvä olla osaavien hoitajien kanssa! Kiukkua lisää vielä se että viimeinkin Kaarlelta jäi tutti pois. Se vain unohtui jouluna autoon ja emme ole sen jälkeen tuttia käyttäneet ollenkaan. Tuttipullo meillä on vielä käytössä. Onhan se hiukan outoa nousta aamulla 6:30 ja hypätä tekemään aamuhommia, herättää Kaarle ja juosta autoa puhdistamaan ennen lähtöä. Onneksi isommat osaavat jo lähteä itsenäisesti kouluun. Töihin kampean siis kahdeksaksi. Olen tykännyt todella paljon! Olen jo parin päivän aikana kiivennyt ki

Minun ja Villen juttu oli aina hatut. Oltiin hattuset. Minulle jäikin kasa hattuja seinälle koukkuihin. Oltiin hattuset ja kuljettiin aina fedorat tai silenterit päässä. Villen arkkuun laitettiin mukaan sen lemppari fedora. Olen ylläpitänyt meidän hattusten hattu kiinnostusta. Tässä minun uusin hattu<3 Tässä postauksessa ei oikeastaan ollut mitään järkeä :D Kirjoitus asukin ja lauseet on vähän miten sattuu :D Kiitos nam!

AAW ne tuli taas<3 Kylien uudet huulipunat! Ajattelin vaan hehkuttaa niitä tänne koska tykkään niistä niin kovasti. Kävin myöskin ekaa kertaa värjäämässä miun kulmat ja samalla ne nypittiin. Oon aina ollut hyvin laiska kulmien suhteen. Nyt ne on todella kivat<3 Oon jostakin syystä hurahtanu näihin kauneus hömpötyksiin ja oon kokeillu kaikkee uutta. Ekaa kertaa tulee panostettua ihan oikeasti ulkonäköön. Oon ruvennu ostamaan hiusnaamioita, hopeashamppoota ja kaikkee mitä en joskus silloin edes olisi voinut kuvitella ostavani. Ehkä se itsensä hoitaminen menee jonkinlaisena terapiana? On aina mukava maata hetki hiljaa ripsihuollossa kun kukaan ei roiku hihassa ja sano:"ÄITI!". Vaikka lapsiani yli kaiken rakastan olenhan minäkin nainen äidin takana. Täyspitkäjalkahoitokin oli AAH<3 Näin kiireiden keskellä. Mary Joe K Lip Kit Aivan ihanan punanen<3