Leskenlehtiä ja sadetta

Odotan jo innolla vuotta 2020. Lainaten yhtä kirjaa minkä kuuntelin: Positiivisella energialle kerää ympärilleen positiivisia asioita. Sillä mielin otan vastaan uuden alkavan vuoden. Eniten ehkä odotan opiskelun alkamista. Helppoa opiskelusta tekee sen että kaikki kurssit suoritetaan netissä. Mutta  menen ainoaaseen lähipäivään mikä on heti tammikuussa. Koulu on Kotkassa joten enköhän siitä pienen seikkailun saa aikaseksi. Aijon myöskin olla aktiivinen järjestötyössä missä olen mukana. Minut myös valittiin varaluottamusmieheksi. Sen myötä odotankin tulevia koulutuspäiviä liittyen varaluottamusmiehen tehtävään. Olenkin: - Puistolan demareiden hallituksen jäsen/sihteeri - Helsingin naisdemareiden hallituksen jäsen - JHL- seurakunnalisten hallituksen jäsen/ sihteeri - Varaluottamusmies Töiden kautta pääsen tammikuussa opettamaan Laajasaloon suntio- opiskelioita. Mielenkiinnolla odotan noita kahtaa päivää. Syksyllä olisi tarkoitus lähteä Budapestiin kolmeksi päiväksi. Odo

Noniin ja tässä olisi loput 6 kuukautta. Heinäku ja elokuu: Heinäkuussa pidin lomaa ja kävimme muumimaailmassa. Meillä oli myöskin viikko lapsivapaata minkä vietimme kotona. Kävin myöskin Villen haudalla varmaan ensimmäistä kertaa tyynen rauhallisena. Kuten kirjoitinkin silloin että olen lähimpänä Villeä kun ajan yksin autolla. Elokuussa myöskin sisustimme hiukan kotiamme. Vietin syntymäpäivää ja sen kunniaksi otin uuden tatuoinnin. Syyskuu ja lokakuu: Syksyllä tapahtui paljon ja  oli kiirettä. Kävin Kellokoskella ja Tallinassa työporukan kanssa. Kävimme Linnanmäen iik- weekillä. Ulkoilimme ja metsästimem jouluomenalimonadia. Lokakuussa meille muutti uusi asukki Isla. Kävimme myöskin Ateneumissa. Sienestimme paljon ja Kaarle sai insuliiinipumpun. Marraskuu ja joulukuu: Aika meni nopeasti töiden ja järjestötoiminnan siivittämänä. Myöskin joulu tuli nopeasti ja se onkin töissä yksi kiireisimmistä ajankohdista. Kävimme Joensuussa ja kävin viemässä kynttilän valoa ja väk

Käyn vähän läpi mitä kaikkea vuoden aikana tapahtui. Tammikuu ja helmikuu: Kävimme uuden vuoden aikaan Lapissa ja painin blogin kanssa jatkanko vai enkö jatka? Siksi en kirjoittanut mitään postauksia. Helmikuussa olin myös aika hiljainen blogin suhteen.  Maaliskuu ja huhtikuu: Maaliskuussa tuli 3-vuotta Villen kuolemasta. Maaliskuussa liityin myöskin demareiden jäseneksi. Kävimme Tuomikirkossa Jaetut eväät päivillä, Kiasmassa ja vaalit huipentuivat Virgin oilin vaalivalvojaisiin.  Toukokuu ja kesäkuu: Osallistuin toukokuussa värieste juoksuun työkavereiden kanssa. Vietimme myöskin töissä reilun kaupan kahvitaukoa. Pääsin myöskin mukaan hiippakunnan 60-vuotis messuun Tuomiokirkkoon. Kävin myös ensimmäisen kerran käymässä eduskuntatalolla.  Tässä olisi ensimmäiset 6 kuukautta. Paljon on tapahtunut kaikkea ja olen oppinut paljon uutta. Olen myöskin käynyt uusissa paikoissa ja ottanut vastaan uusia haasteita! 

Tänäkin vuonan lapset saivat kuulema juuri ne lahjat mitä toivoivat. Ehdottamista hittilahjoja olivat lahjakortit, bluetooth kaijuttimet isommilla. Kaarlelle taas paras lahja oli kuulema lohikäärme hampaaton. Slimet olivat myös kovassa huudossa. Tosin sen jälkeen kun lapset tekivät hiukan limaa vessassa oli sitä jokapaikassa! Mutta yksi ehdoton suosikki oli Touche lautapeli. Mitä onkin pelattu melkein joka päivä :) Oikein ihanaa joulua kaikille hiukan myöhässä!

Teimme tänä vuonna sulaneita lumiukkoja pipareiden päälle. Tiedän että tämä on hiukan myöhässä aattohan oli jo! En vain ole kerrenyt istua koneelle kirjoittamaan. Pipareihin tarvitset: Pyöreitä pipareita Vihreitä kuulia Sokerimassaa Suklaata Koriteluun voit käyttää mitä haluat. Esim. silinterin saa helposti tehtyä mustasta sokerimassasta ja lakusta.

Jotenkin aika on taas kadonnut kokonaan. Tänään on jo 16.12. 13.12 juhlittiin minun vanhimman tyttären synttäreitä. Toinen tyttäreni sai palkinnon vuoden telinevoimisteliana ja päiväkodin joulujuhlaa vietettiin tänään. Mutta itse jouluun.. Olen ollut jostakin syystä hyvin laiska tänä vuonna joulun suhteen. Emme ole edes leiponeet vielä pipareita. Noh mutta tänään sentään ostin ensimmäinen joulukoristeen!! Huonekuusen..  Toisaalta olen tehnyt todella paljon töitä joten vapaat on mennyt oikeastaan nukkuessa ja ulkoilessa. Nytkun vielä sain keuhkoputken tulehduksen. No onneksi viikonloppuna on vapaata ja silloin on tarkoitus ottaa kiinni kaikki. Eli siis vapaiden ohjelma: Joulusiivous Joulupiparit  Joulukuusi

Hei ja oikein ihana myöhäistä Itsenäisyyspäivää. Me vietettiin sitä tänä vuonna Joensuussa. Ajoin ensimmäistä kertaa niin pitkän matkan yksin. Tietenkin oli minulla lapset mukana. Hiukan jännitti lähteä ajamaan Lahdenmotarille kun liikenettä oli niin paljon. Mutta matka suijui hyvin ja parilla pissatauolla selvisimme 6h Joensuuhun. Perjantaina me vain söimme, ulkoilimme ja laiskottelimme. Netta kävi ukin kanssa nostamassa lippuja salkoon heti aamusta. Me muut vasta kömmimme ylös kun he tulivat kotiin. Tytöt menivätkin yöksi kavereille ja me muut katsoimme linnajuhlia, joimme vähän skumppaa ja napostelimme pikku tarjottavia. Lauantaina suuntasimme isäni luokse syömään ja kävin kavereita moikkaamassa. Harmi vain kun kummipojan perheessä oli oksennustautia. Jätinkin lahjat oven suusta ja moikkasin kummilasta nopeasti. Lauantai illan muuten otimme rennosti. Sunnuntaina lähdimme ajamaan aikaisin jotta ei tarvitse ajaa pimeässä. Tosin meidän ruokapysähdys hiukan venyi ja matkaan meni h

Sunnuntaina syttyi ensimmäinen adventti kynttilä. Tiesitkö että perinteen mukaan adventin evankeliumi on palmusunnuntaihin kuuluva kertomus kun Jeesus ratsastaa aasilla Jerusalemiin. Kaikki varmasti yhdistävät yhden kappaleen mikä löytyy virsikirjasta numerolla yksi eli Hoosianna.Mutta monikaan ei tiedä varmasti sitä että jokaisella adventilla on oma symbolisuus. Ensimmäisenä adventtina kirkkon värit muuttuvat valkoiseksi juhlan merkiksi. Ensimmäinen kynttilä symboloi odotusta. Mutta ensimmäisenä adventtina mietitään myös nöyryyttä. Tänään pienituloisten joulujuhlassa olin hyvin nöyrä kun lohdutin vanhaa naista joka itki. Hän itki kun joutuu olemaan joulun yksin. Autoin häntä soittamaan yksinäisten joulujuhlaan. Se oli täynnä ja nainen itki taas. Osasin vain halata ja sanoa että: Kyllä kaikki järjestyy vielä. Onhan meillä tänään juhlat. Menehän nyt jonoon kun sinun kaveri jo siellä odottaa. Nainen kuivasi kyyneleet ja sanoi: Kiitos. Toivotimme toisillemme hyvää joulua. Se veti

Pohdin eilen kun ajelimme Stadin kanssa sitä että: Miten olla itsekkäämpi ihminen? En pidä itseäni kamalan itsekkäänä ihmisenä. Se voi tosin myös johtua siitä että olen äiti. Tuntuu että maailmassa on nykyisin todella paljon itsekkäitä ihmisiä. On myös toinen ääripää ne epäitsekkäät mutta miten saisimme aikaan tervettä itsekyyttä muita unohtamatta? Pyrin huomiomaan muiden tunteita. Aina ei ole ollut niin mutta vanhetessa olen oppinut katsomaan myös ympärille. Mietin paljon perheeni jaksamista ja yritän auttaa heitä kaikilla tavoilla. Mietin paljon ystäviäni ja mitä heille kuuluu? Olen vain älyttömän huono ihminen pitämään yhteyttä ystäviini. Mietin tosin paljon ihmisiä yleensä. Kuulin sunnuntaina että yhdeltä meidän seurakuntalaiselta oli kuollut tytär? Mietin heti miten hän jaksaa? Mutta en tietenkään ole tunkeileva ja mene roikkumaan käteen kiinni: Hyvä Rouva saanko auttaa teitä? Olen minäkin itsekäs. Jos haluan salmiakkia nyt menen kauppaan ja ostan. Yleensä tuon myös muille jo

Juhlapyhät yleensä eritoten joulu vietetään perheen kanssa, ystävien tai muiden läheisten. Mutta kaikkien kohdalla asia ei ole niin. Siihen syitä on monia. Voi olla pitkät välimatkat, työn tekeminen tai menetykset. Etenkin suurien menetyksien takia joulu voi tuntua erityisen haikealta ja yksinäiseltä juhlalta. Suru voi kaksinkertaistua. Jouluun on latautunut tietynlainen paine yhdessä olosta. Telkkarissa näkee suurimmaksi osaksi mainoksia missä on onnellisia perheitä. Minua itseäni tietenkin auttoi lapset ja oma perhe ketkä olivat lähellä. Vaikka Villen menetys painoi taustalla iski vasta aina iltaisin. Päivällä kun touhusi lasten kanssa. Se tuntuu edelleen. Vaikka Ville kuoli vuonna 2016 ja kohta mennään 2020, siltikin tulee se haikea olo pyhäpäivinä. Vasta oli isänpäivä. Huomasin itse sen haikeuden kun seisoin Östersundomin kirkolla ja nuuskin joulukuusta. Painoin nenänpäätä kohti neulasia ja naurahdin aina kun sain piston. Kuusi tuoksui joululta ja toi mieleen meidän ekan joul

Aika.... Se tuntuu valuvan ohi. Huomaat että hitsi nythän on jo perjantai vasta oli maanantai. Kesä vaihtuu syksyksi. Syksy vaihtuu talveksi. Ajan antaminen lapsille, itselle ja parisuhteelle on melkoista tasapainottamista kotona. Kaikki kun menevät omilla menoillaan on töitä, koulua, harrastuksia, lääkäreitä ja muita menoja. Aika itselle: Otan itselleni silloin tällöin aikaa. Menen sängylle laitan kuulokkeet korville ja kuuntelen äänikirjaa. Tai sanon että nyt haluan nukkua ja olisi kiva jos olisitte vähän hiljempaa. Saan yleensä pari tuntia nukuttua. Välillä käyn kaupungilla. Ne hetket kun on kotona yksin vaikka vain 15min. Niistä otan kaiken irti. Imen hiljaisuutta ja vain istun sohvalla. Kuuntelen hiljaisuutta. Olen oppinut nauttimaan siitä. Hassua kyllä Villen kuoleman jälkeen vihasin eniten hiljaisuutta. Nytten suurperheen äitinä olen oppinut arvostamaan sitä. Toinen asia mistä nautin on koiran kanssa ulkoilu. Myöskin olen ottanut politiikan omaksi harrastukseksi. Aik

Joka vuosi järjestettävä Valoa, ei väkivaltaa- kampanjan. Kampanjan tarkoituksena on tuodaan esiin ja puolustetaan naisten ihmisoikeuksia, ruumiillista koskemattomuutta ja oikeutta elämään ilman väkivaltaa. 25.11 vietetään YK:n naisiin kohdistuvan väkivallan vastaista päivää. 2019 vuoden teema on: Jokaisella on oikeus tukeen. Sillä viestitään että jokaisella väkivallan uhrilla on oikeus tukeen ja apuun. Olit sitten asunnoton, päihteidenkäyttäjä tai esim. nuori. Suomi on Euroopassa toisena perheväkivalta tilastoissa. Suomessa joka kolmas nainen kokee lähisuhdeväkivaltaa.  Ensi-ja turvakoti ylläpitää 13 turvakotia. Suomi saa huomautuksia hälyttävästä lähisuhdeväkivalta tilanteesta. Amnesty ja YK nostavat esiin tilastot ja riittämättömät tukipalvelut. Vaikka turvakotipaikkoja on lisätty jää silti edelleen puolet ilman paikkaa. Lähisuhde väkivallanmuotoja on monia ja enemmän on alettu puhumaan henkisestä väkivallasta. On myöskin taloudellista väkivaltaa, seksuaalista väkivaltaa. Ilman

Hei! ajattelin kirjoitella marraskuun top 6 asiaa :) 1. Työehtyisöpäivä kulttuuritalolla. Koko Helsingin seurakuntyayhtymä järjesti työntekijä päivän kaikille yhtymässä työskenteleville. Päivään mahtui paneleeita ja puheita, Yksi parhaimpia puheita oli tarina Mount Sisuslle kiipeämisestä. 2. Äänikirjat. Olen niiden suur kuluttuja. Kuuntelin vähän aikaa sitten kirjan Äiti meidän joka kertoo turvattomasta lapsuudesta. Myöskin Annni Saastamoisen kirja Sirkka oli hulvaton. Suosittelen lämpimästi molempia.  3. Viikin kirkossa luettiin minun teksti surusta. 4. Tietenkin en voi olla mainitsematta meidän koiranpentua Islaa. Se pakottaa ulos satoi tai paistoi. Eilenkin nautin kun kävelin vesisateessa koiran kanssa. Hetki omaa rauhaa, sateen ropina ja tuleva talvi. Vaikka Helsingissä on satanut vettä jo kaksi päivää putkeen.  5. Politiikka. Kait se on pakko myöntää se on kiva sivu harrastus. On hauska seisoa teltoilla jakamassa ilmapalloja ja jutella ihmisille. Sain

Kävin pikavisiitillä joensuussa ja pyörähtämässä minun ja Villen asunnolla. Sinne tuli uudet vuokralaiset ja kävin tapaamassa heitä. Olen paljon pohtinut viime aikoina vanhaa asuntoani. Kuljeskelin siellä huoneesta huoneeseen. Kosketin tapettia ja seiniä. Asunnon negatiivinen ilma mikä siellä joskus oli on poissa. Tunsin enemmänkin iloa kun kuljeskelin siellä. Uudet lattiat, uusi maali ja uudet tasot keittiössä. Kaikki näytti puhtaalta ja uudelta. Olin hyvin iloinen. En tiedä mitä asunnolle teen. Pitäisi kai joskus myydä se olisi fiksua, mutta kuitenkin en tiedä tahdonko? Olin kumminkin iloinen siitä että asunnon stigma oli poissa.

Tänään vietettiin itsemurhan tehneiden muistopäivää. Olin surun siivet musiikki tapahtumassa Viikin kirkossa. Tapahtuma oli kaunis ja tekstit mitä, siellä luettiin koskettivat. Minunkin runo luettiin siellä. On tärkeää että tabua itsemurhasta rikotaan puhumalla. Lisätään ihmisten tietoa asiasta ja poistetaan häpeää mikä asian ympärillä leijuu. Tarvitaan paljon ennaltaehkäisevää työtä ja sitä, että ihmisestä jolla on paha olla otetaan heti koppi. Tsemppiä kaikille päivään<3 Herkistyin tänään itsekkin pitkästä aikaa kun kuuntelen runoja ihmisten surusta. Etenkin mieleen jäi ne isän enkelihousut ja hassut voileivät. Me aina naurettiin Villen mättöleiville missä oli sisällä millon mitäkin tähderuokaa. Herkistyin myöskin oman runon kohdalla. Pitkä matka on kuljettu vaikka vasta kolme vuotta, mutta se tuntuu pidemmältä.

Apua nyt mennään jo marraskuun puolivälissä. Minne syksy oikein katosi? Ensimmäiset pikku joulut häämöttävät jo perjantaina. Meillä lapsista alkaa jo huomata joulun odotuksen ja lahjatoiveita tippuukin tiuhaan tahtiin koko ajan. Mutta itse vierastan kamalasti tavaran ostamista ja kulutushysteriaa. Joulussa kumminkin parasta minun mielestä on ruoka ja yhdessä olo perheen kanssa. Menemme tänä vuonna käymään Joensuussa itsenäisyyspäivän aikoihin. Aattona olen itse taas töissä. Mutta ajattelin kertoa pari lahjatoivetta lapsilta. Meidän kestosuosikki on pikku legot. Niitä toivovat kaikki. Etenkin uudet Lego Hidden sidit ovat lahjalistalla. Isompien toiveet ovat muutenkin tyyliä vaatelahjakortti, pelilahjakortti, tigerlahjakortti, s-lahjakortti ja niken kengät. He eivät oikein edes toivo enää leluja paitsi legoja. Isompien tyttöjen toivelistalle on myöskin ilmestyneet meikit! Myöskin kuullokeet ja muut puhelin tavarat (uudet puhelimet) olisi toivelistalla. Pienemmillä taas pi

Meidän isä kiva on, parrakas tai parraton. Laiha taikka lihava, meille hän on ihana. Meidän isi on suuri, suurempi kuin punajuuri. Meidän isi on kaunis, kauniimpi kuin nauris. Meidän isi on kiltti, lämpimämpi kuin viltti. Nouse aurinkoinen, nouse hiljaa vaan, heitä säde vieno minun isän ikkunaan!

Mä katselen reunalta maailman, mie nään vaan auringon laskevan, mie luulen ettei aamua tulekkaan, joka saisi sen auringon nousemaan. Olen monesti miettinyt että seison reunalla maailman. Katson auringon laskevan, laskeutuvan pimeyden tunnen lähellä. Sen syliin on helppo hukkua. Helppo tuudittautua mustaan. Mutta kun käännyin reunalla maailman ja astuin maalle. Kävelin maan läpi, soudin meren halki, kävelin metsän halki ja tulin aukealle. Missä mie putoan pilviin. Uppoan sammaleeseen. Olen katsonut silmiin tyhjiin ja tuntenut kaiken kauniin katoavan. Opin siellä aukealla pilvissä maatessa rakentamaan muurin. Opin kävelemään kauas itsestäni. Kadotin itseni osan minua. Se on hassua. Miten aika kuluu eteenpäin mutta silti aina kävelen. Kävelen halki aavikon, kaupungin, tunturin ja palaan metsään minkä keskellä on aukio ja ne pilvet. Se on minun lintukoto. Vähän niinkuin haavemaailma jostakin kaukaa. Se oli ensiki hukkumista mustaan veteen. Hukkumista liejuun ei toivoa ei valoa. M

Tämä viikko oli kyllä yhtä hullun myllyä ja juoksemista. Tuntui ettei kerennyt istumaan missään vaiheessa. Maanantaina olin töissä. Tiistaina työt ja JHL:n kokous. Missä minut valittiin hallitukseen ja sihteeriksi. Siitä suuntasimme syömään.  Keskiviikkona töiden jälkeen suuntasimme koko koillisen kokoukseen missä oli piiriedustaja puhumassa. Torstaina olin vapaalle eli kävin päiväkodilla kuvauttamassa muksut ja hoidin koulukeskustelut pois alta. Perjantaina töiden jälkeen menin discovalvojaksi. Lauantaina eli pyhäinpäivänä olin töissä kahdessa tilaisuudessa. Sunnuntaina vapaana suuntasimme Hakaniemen markkinoille. Siihen kun laskee mukaan koiranpennun, lapset, pyykin ja ruuanlaitoin. Kaiken kaikkiaan aika meno viikko! Mutta oikein ihanaa alkavaa uutta viikkoa kaikille<3

Oikein rauhaisaa pyhäinpäivää kaikille. Minä vietin sitä töissä kahdessa tilaisuudessa. Ensiksi Östersundomissa ja sen jälkeen Mikaelissa. Pyhäinpäivänä muistellaan edesmenneitä läheisiä, sukulaisia ja ystäviä. Sain tänään kuvia että Villen haudalle oli viety kynttilöitä. Hymyilin töissä ja sytytin itsekkin kynttilän muistolehtoon. En itkenyt mutta sitten kun ajoin kotiin. Vesi ropisi auton ikkunaan ja oli pimeää. Tunsin kyyneleiden kohoavan silmiin. Itkin hetken. Juttelin tänään yhden naisen kanssa hänkin oli leski. Totesimme molemmat että ei sitä koskaan unohda aina se on taustalla. Joimme kupilliset glögiä ja hymyilimme. Se oli hetki missä ymmärsimme toisiamme vaikka ikäero oli melkein 50 vuotta.

  Nimeni on: Jenni Jotkut kutsuvat minua: Äiti ja hani Olen syntynyt: 17.8.1988 Liperissä  Pienenä olin varma, että minusta tulisi: Jäänmurtajankuski tai uutistenlukia  Isona minusta tuli: Kokki/suntio  Täydellinen puoliso: Huomaavainen, iloinen, naurava joka osaa nauraa itselleen, spontaani ja kunnioittaa/ arvostaa muita. Omaa oman tahdon, kunnianhimoinen ja itsenäinen. Jos saisin lisää tunteja vuorokauteen: Lukisin enemmän ja ulkoilisin.  Harrastan: Valokuvausta, politiikkaa ja  kuntopyöräilyä Parin lasillisen jälkeen perjantai iltana kuuntelen Spotifysta: Kuuntelen yleensä äänikirjoja ja niissä elämänkertoja, hyvinvointi ja tietokirjoja. Mutta jos jokin kappale pitäisi valita niitä olisi kolme en osaa valita vain yhtä! Walking on cars: Speeding cars , Swedish house mafia- Don´t you worry child (Khushnuma) - ft. Shweta Subram - The Piano guys  ja viimeisenä The greatest showman - From now on .  Noloin tv-ohjelma, josta pidän: T

Meillä juhlittiin viikonloppuna jo halloweenia koska oikean päivän olen töissä. Meidän koristelu rajoittui tänä vuonna vain keittiöön. Suklaakakku on tehty gluteenittomasta jauhoseoksesta mihin lisätään sekaan voita ja kananmunia. Olen käyttänyt paljon glut. valmiita jauhoseoksia ja todennut ne todella hyviksi. Tietenkin suklaakakun kanssa oli tarjolla kermavaahtoa. Lasit sokeroin ja laitoin niihin mandariininpalat. Tietenkin taustalla soi: This is halloween! Söimme myöskin päivällä kurpitsakeittoa, koska koversimme ulos kurpitsalyhdyn! Siitä en kyllä ottanut kuvaa. Menu: Noidan myrkkyjuomaa (Hörppymehua) Silmämunakakku Pelottavia persimoneja Halloween karkkeja PS: Ihana toi Ikean kassi tuolla taustalla xD

Viimeinkin tänään kävimme hakemassa Islan meille kotiin. Eka päivä onkin mennyt tutkiessa paikkoja ja nukkuessa. Ja joo lattia on karvainen koska toisella koiralla on pahin karvanlähtö aika :D

Kävimme sienessä ja saimmekin hyvän satsin suppiloita ja teimme lasten toiveesta sienipiirakan. Sienipiirakka: 1kpl Glut piirakkapohja Suppillovahveroita 2kpl Sipulia 2dl Juustoa/juustoraastetta 1prk Koskenlaskia maustamaton 2 Kananmunaa Suolaa, pippuria Uunissa 200 astetta 30min. Voit laittaa sekaan persialiaa tai koristella yrteillä :) Hyvää ruokahalua. Ohje on löytynyt joskus valion sivuilta.

Meidän syyslomasta kului kolme päivää lastensairaalassa insuliinipumpun aloituksessa. Olemme tähän asti olleet pistoshoidolla mutta päädyimme kumminkin insuliinipumppuun. Pumpun aloitus vaatii kolmen päivän osastojakson. Päädyimme omnipod pumppuun koska se on letkuton ja kiinnitetään tarralla. Kaarlella oli alussa vaikeuksia libren kanssa. Hän repi niitä irti joten letkuton pumppu on varmasti kivuttomin vaihtoehto meille. Kaarle oli alussa kovasti pumppua vastaan. Hän ei oikein tainnut ymmärtää mikä se on. Siksi näin myrtsi ilme ekana päivänä sairaalassa. Meillä oli oma hoitaja joka päivä. Hoitaja oli todella mukava ja annankin henkilökunnalle ehdottamasti 10+. Pumpun tultua olemme hakeneet oikeaa suhdetta insuliinille. Siirryimme pistoshoidosta pois. Tietenkin voimme aina siirtyä takaisin siihen jos emme pumppua halua. Kaarle onkin ollut itse iloinen koska pistäminen on jäänyt pois kokonaan. Pumpussa on pieni kanyyli joka annostelee insuliia. Alussa tietenkin joudumme heräämään

Luin ensimmäisen kerran kakeibosta kun selasin Adlibriksen kirjoja. Löysinkin kirjan sitten itä-keskuksen kirjakaupasta ja ostin itselleni.  Japanilainen kakeibo on noussut säästämistrendiksi maailmalla. Kakeibo on japanilainen tilikirja mihin kirjaat viikoittaisen ja kuukausittaisen rahankäytön. Kun merkitset rahankäytön ylös on sitä helpompi seurata ja huomaat mihin rahaa menee. Samalla kun osaat hahmottaa rahankäyttöä voit säästää paremmin. Kakeibot ovat olleet japanissa ja jo yli 100 vuotta. Lehtinainen Hani Motoko opetti sen avulla kotirouville talousasioiden hallintaa. Vuonna 2018 ne nousivat maailmanlaajuiseksi ilmiöksi.  Ensikisi tilikirjaan kirjataan, kuinka paljon sinulla on kuukaudessa rahaa käytettävänä.  Sen jälkeen vähennät kiinteät menot esim. Vuokra, sähkölasku, puhelinlasku jne.  Toisena kirjataan kuukauden säästötavoite. Voit myöskin kirjata ylös keinoja miten pääset tavoitteeseen. Kirjaa myöskin ylös viikkotavoite. Paljonko käytät rahaa viikossa.