Leskenlehtiä ja sadetta

Näin tämän haasteen parissa blogissa joita seuraan aina slloin tällöin niin ajattelin itsekin osallistua tähän.  Kevät vai syksy:  Vaikea kysymys.. Molemissa on puolenssa. Kevään aurinko ja kun huomaat että aurinko alkaa lämmintää. Huomaat kuinka kaikki ympärillä herää eloon. Syksyssä taas pimenevät illat, kynttilät ja värit. Hmm.. Vastaan kumminkin syksy. Suihku aamulla vai illalla? Ehdottamasti illalla. Illalla voi rauhassa nauttia pitkästä kuumasta suihkusta päivän päätteeksi vaikkakin aina suihkuun haluaisi tulla mukaan pari muutakin pienempää. Kirkkaat vai neutraalit sävyt: Suosin itse paljon neutraaleja sävyjä mutta kadehdin salaa ihmisiä jotka uskaltavat säväyttää väreillä ja kuosilla. Sama sisustuksessa. Persoonaa saa paljon esiin väreillä. Olen itse kovasti yrittänyt ostaa muunkin värisiä vaatteita kuin mustaa ja valkoista. Aamut vai myöhäiset illat: Olen ollut joskus aamuihminen. Oli ihana nousta aikaisin ja juoda kahvikupillinen rauhassa. Mutta ...

Käytiin viikonloppuna Sipoossa etsimässä sieniä. Valitettavasti sieniimurit olivat jo vieneet suurimman osan mutta saimme kastike sienet kokoon. Pääasia että lapsilla oli hauskaa.

Olen tehnyt paljon Ifolor- kirjoja siitä ajasta kun Ville vielä oli täällä. Lapset lukevat niitä hyvin usein ja nauravat. Muistelevat aikaa ja koskettavat kuvia. Välillä tulllaan näyttämään kirjaa: Äiti muistatko? Hymyilen ja muistan. Katselin kirjoja yksi ilta kun Stadi oli suihkussa. Sivelin kuvia ja haistelin kirjaa. Katselin kuvia reissuista, geokätkelystä, kodista ja hymyilevistä ihmisistä. Kirjat oli tehty aikaa ennen Villen masennusta. Kuljimme silloin paljon ja etsimme geokätköjä yötäpäivää. Juoksimme juoksuhaudoissa ja kävelimme käsi kädessä hiljaisen hautuumaan poikki. Stadi vei minut kävelemään Hietanimen hautuusmaalle. Hän näytti Mannerheimin haudan ja käveli pitkin päätietä siellä. Itse kiertelin ja kaartelin. Katsoin vanhoja kiviä ja niihin kaverrettuja nimiä. Sivelin enkelipatsasta ja haistelin tunnelmaa. Hiljaista ja rauhallista tunnelmaa. Kun aika olisi pysähtynyt. Aika pysähtyikin hetkeksi kun katselin uurnalehdon kultaisia laattoja. Hetkesi aikani pysähtyi ja jumit...

Yksi suosituimpia tekstejä blogissa on ollut tämä kirjoitus:  Hetki kirkossa . Kirjoitin kun istuin kirkon takana konfirmaatiomessussa. Tänä viikonloppuna istuin kahdessa konfirmaatio messussa. Kahdessa hyvin erinlaisessa konfirmaatiossa.  Mutta silti sama jännityksen tuntu ilmassa. Nuorten suuri päivä yksi etappi matkalla kohti aikuisuutta. Kauniita kampauksia, meikkejä, valkoiset albat, poikien suorat puvut ja käsin kosketeltava jännitys ja onnellisuus. Ne  on hetkiä missä on mukava olla mukana tässä työssä. Ottaa ihmisiä vastaan kirkon aulassa kun kaikki hymyilevät ja kantavat kädessään ruusuja. Jotkut ovat stressaantuneet tulevista juhlista. Isovanhempien ja kummien ylpeät hymyt ja selän suoristus. Juttelin yhden työkaverini kanssa kun  messun jälkeen suoristimme virsikirjoja, vaihdomme virret ja pesimme ehtoolisvälineitä. Hän on jäänyt eläkeelle mutta tekee silloin tällöin vuoroja. Meillä on aina hauskaa hän on nähnyt maailmaa paljon. Asunut Japanissa ja kie...

Lähden ajemaan kohti Östersundomin kirkkoa siellä on avioliittoon siunaaminen. On hellepäivä ja aukaisen auton ikkunat. Ilmastointi ei valitettavasti toimi ja radiokin toimii hiukan milloin sattuu. Yritän laittaa volumea kovemmalle mutta radion suhina peittää musiikkia alleen. Hetken päästä käännyn keltaisen kirkon parkkipaikalle. Jätän autoni mustan rautaisen portin viereen ja kampean autosta ulos. Tässä vaiheessa jo tunnen hikivanan valuvan selkää pitkin. Mustassa virkapuvussa on hiukan kuuma. Heitän takin olalle ja astelen pitkin hiekkatietä sakastin ovelle. Avaan oven ja astun pieneen huoneeseen sisään. Viileä tuulahdus käy kasvoilla. Astelen toisesta ovesta hiljaiseen kirkko saliin. Kanttori ei ole vielä saapunut paikalle. Kävelen takaisin sakastiin ja ensi töikseni nappaan imurin kaapista. Hiekkaa on kertynyt jonkin verran punaiselle käytävämatolle. Aloitan imuroimaan ja samalla vedän harjalla puiset penkien välit. Kun saan kirkon ja eteisen imuroitua nostan ne takais...