Uupumus
Aloin huomaamaan että olin hyvin väsynyt koko ajan. Nukuin, mutta en koskaan ollut virkeä. Mieliala alkoi olla alhaalla koko ajan. Mikään ei huvittanut ja loppujen lopuksi istuin kotona tietokoneella ja söin karkkia. Siksi painoni nousi hiukan ja nyt on menossa projekti sen pois saamiseksi. Olin myös hyvin stressaantunut enkä ymmärtänyt sanaa palautuminen. Tein yhdessä vaiheessa kahta työtä ja ammattikorkeakoulua samaan aikaan. Siihen yhtälöön kun lisää uusioperheen ja kodin hoitamisen on summa taatusti miinuksen puolella.
Kuuntelin kirjan uupumuksesta ja sain ahaa elämyksen. Taidan olla uupunut itsekin. Tunnistin itsessäni uupumuksen oireita kuten: Muisti pätki, työ tuntui liian kuormittavalta koko ajan, en saanut asioita aikaan, voimavarat oli ihan loppu, mikään ei enää kiinnostanut ja myös se että olen aina ollut hyvin sosiaalinen ihminen ja pidän ihmisistä mutta huomasin olevani yht äkkiä introvertti. Olin myös ärtynyt ja ahdistunut. Olen myös aina kokenut että omaan hyvän itsetunnon (jos teinivuosia ei lasketa mukaan) mutta uupumuksen myötä sekin alkoi hiipua pois.
Sen jälkeen kun olin tunnistanut ja sanonut sen itselleni ääneen puhuin siitä Stadille myöskin. Puhuin myös hyvälle ystävälleni Helsingissä, joka sanoi että hän on huomannut sen. Hän itseasiassa kysyikin minulta: Jenni oletko sinä uupunut? kuormitatko itseäsi liikaa? Naureskelin silloin ystäväni kysymykselle. Mutta hän oli aivan oikeassa.
Ensiksi aloin tietenkin miettimään että tarvitsenko terapiaa? Menenkö työterveyteen? Meninkin yksi kerta ja itkin lääkärille puhelimessa. Sain 3 päivää sairaslomaa. Rupesin miettimään mitkä ovat tällä hetkellä kuormattavia asioita minun elämässä? Tein ihan listaa yksi yö kun olin yövuorossa. Mitkä kuormittavat ja mitkä tuovat iloa? Puhuin myös ystäväni kanssa paljon tilanteesta. Kerroin myös muutto aikeista Joensuuhun. Hän oli harmistunut kun kerroin että ajattelin muuttaa, mutta hän kannusti aina minua eteenpäin. Aloin myös kiinnittämään huomiota päivärutiineihin aktiivisesti. Pakotin itseni esim. luistelemaan lasten kanssa, mitä teimmekin loppujen lopuksi hyvin aktiivisesti. Lopetin myös kodin siisteydestä stressaamisen ja jätin siivoamatta välillä. Ja Stadin kanssa puhuimme kodin vastuun jakamisesta enemmän 50/50 menetelmällä. Tein myös tietoisen valinnan siinä kun muutin että olen vaan 2 kuukautta lomalla, en tee mitään.
Se 2 kuukauden loma teki ihmeitä. makasin rannalla, nukuin ja kävelin luonnossa. Nautin auringosta ja ystävien seurasta joita olin kaivannut Helsingissä. Aloin taas pelaamaan lautapelejä ja nyt pelaamme niitä säännöllisesti. Matka ulkomaille oli todella ihana. Sain olla rannalla ja kerätä simpukoita. ei tarvinnut miettiä koko loman aikana yhtään mitään. Nautin myös lomalla ystävien seurasta.
Mietin edelleen pitäisikö minun mennä terapiaan puhumaan ja oksentamaan uupumusta ulos. Olen edelleen väsynyt, mutta en niin väsynyt mitä olin. Olen myös löytänyt iloa taas ja huomannut luonnon palauttavan voiman. Tapaan ystäviä ja en ole niin introvertti enää. Aloitin myös painonpudotus projektin ja haaveilen juoksuharrastuksesta.
Mutta jos koet uupumusta ota yhteyttä terveyskeskukseen tai työterveyslääkäriin. tarkistele myös omaa tilannetta mikä kuormittaa ja mikä ei? Rohkeasti pitää uskaltaa ottaa uusia askeleita, vaikka se tarkoittaisi luopumista jostakin muusta. Kerro myös tilanteesta rohkeasti jollekin. Unohtamatta pyhää kolminaisuutta ravinto, uni ja liikunta.
Kommentit
Lähetä kommentti