Leskenlehtiä ja sadetta

Olen hurahtanut kirjoihin missä luokitellaan persoonallisuuksia värien mukaan. Olenkin kuunnellut kaikki Thomas Eriksonin kirjat ja nyt uusinpana Melina Niemen Menestyksen portaat. Thomas Erikson on tuttu varmasti kirjasta Idiootit ympärilläni. Mutta olen kuunnellut myöskin: Laiskat alaiset ympärilläni, kehnot pomot ympärilläni ja psykopaatit ympärilläni. Olenkin käyttäny bookbeattiä ahkerasti. Tunnukset ovat myöskin Stadilla ja yhdellä lapsista. Toiseksi isoin tyttö Netta hurahti kanssa äänikirjoihin ja hän kuuntelee tällä Harry Pottereita. Stadi taas keskittyy enemmän politiikkaan ja  yhteiskuntaan. Mutta niihin väreihin. Minä olen itse keltainen ihminen, hiukan punainen ja vihreä. Sinistä puolta minussa ei ole. Punainen:  Punainen on kilpailuhenkinen, kärsimätön, päättäväinen ja tykkää konflikteista. Hän tykkää että asiat hoituvat heti! Punainen ei tykkää lörpötellä. Punainen huomaa jos olet epävarma. Hän saattaa alkaa painostaa sinua ja kyselee yksityiskohtia...

Syyskuu on mennyt taas vauhdilla ohitse. Toivotankin lokakuun ilolla vastaan. Syksyn alku on mennyt töiden parissa ja lähinnä arjen keskellä. Tietenkin pieniä irtiottoja unohtamatta kuten Linnanmäen Iik-weekkiä tai kahvi hetkiä ystävän kanssa. Syyskuussa myöskin vietimme  paljon aikaa stadin kanssa markkinoilla puolueenteltalla.  Nyt toivotan lokakuun tervetulleeksi. Ensi kuussa saamme perheen lisäystä. En ole tainnutkaan kertoa mutta perheemme kasvaa yhdellä karvaisella kaverilla ensi kuussa! Siitä sitten lisää ensi kuussa ;) Myöskin syysloma viikko osuu lokakuulle. Vietämme puolet siitä sairaalassa. Kaarle saa viimeinkin insuliinipumpun ja sen vuoksi olemme kolmen päivän osasto jaksolla lastensairaalassa. Myöskin ankara pääsykokeisiin valmaustautuminen on päällä. Voin paljastaa että en ole matikkanero ja ensimmäistä kertaa ylä-asteen jälkeen joudun pohtimaan yhtälöitä. Lokakuussa piipahdan myöskin Joensuussa. Pitää käöydä katsomassa asuntoani ja toivottaa toivot...

Ystäväni vinkkasi minulle hiljentymishetkestä mikä pidetään Malmin hautuumaan kappelissa. Tapahtumaan saa laittaa ajatuksia menetyksestä. Hiljentyminen tapahtuu 17.11 joka on henkensä riistäneiden muistopäivä. Kappeliin saa lähettää ajatuksia surusta mitkä luetaan joko anonyymisti tai nimellä. Mietin mitä kirjoittaisin. Lueskelin vanhoja blogitekstejä läpi ja pohdin. Jotenkin kaikki se tuntuu kamalan kaukaiselta. Vähän unelta. Niin kaukaiselta. Kait se on mielen omaa suojautumista ettei muista niitä synkimpiä hetkiä. Minun suru: Ajelehdin merellä, mustalla merellä. Ilman airoja. Pää painuksissa. Verhoten itseni mustaan huntuun. Lyyhistyen pikku hiljaa. Välillä nostaen katsetta merelle. Vesi on mustaa liejua. Jos hyppään veneestä tiedän hukkuvani. Sade kastelee hunnun. Lyyhistyn enemmän. Kunnes huomaan valon säteen. Kohotan katseeni kohti valoa. Yritän nousta ylös, vene keikkuu ja tunnen hunnun painon. Nostan käteni ilmaan, katson suruhuntuni alta valoon. Tunnen e...

Kävimme koko perheen kanssa kävelyretkellä läheisellä Kalkkikalliolla. Tässä kuvia retkestä. 

Luin eilen facebookista että joihinkin kauppoihin on jo tullut joulutavaroita. Hihkuin siis töissä että jouluomena limonadi on tullut viimein myyntiin. Se on ehdottomasti parasta limonadia mitä on olemassa. Viestitinkin heti töistä stadille: Jenni: SOS!!! Stadi: ??? Stadi: Mitä?? Jenni: Jouluomenalimonadi on tullut kauppoihin, mennään äkkiä tänään ostamaan! Stadi : -.- Facekeskustelusta innostuneenna ajoimme 4 eri K-kauppaan. En läytänyt limpparia ja ajoimme takasin kotia. Päivitin asiasta instgrammiin. Siskoni laittoikin illalla viestiä että: S-ryhmän kaupoissa on! Joten tänä aamuna kun heräsin niin ajoin ekana S-kauppaan ja ostin iloisesti kaksi pulloa jouluomena limonadia! :D

Pieni hetki menneeltä viikolta. Kävimme maailman markkinoilla ja pakkohan sieltä oli fudgea hakea. Joten tässä pieni fiilistely arjen pienistä hetkistä. Lasi valkoviiniä ja pari palaa fudgea.

Kävimme lasten ja siskojeni kanssa Linnanmäen iik-weekillä. Menimme sinne torstaina joten väkeä ei ollut paljon liikkeellä. Saimme rauhassa kiertää puistoa ilman jonotusta. Ilma oli hiukan kolea ja välillä satoi vettä mutta iltapäivä oli kaiken kaikkiaan mukava. Lapset pitivät paljon Linnanmäen kauhualueesta. Zombit olivat hauskoja ja pellet pelottavia. Pienin kulki myös mukana vaikka alue oli suositeltu 13-vuotialle. Ei silti painajasia tullut mukaan kotiin. Lapset tosin eivät uskaltautuneet mennä kauhukujiin ollenkaan. Itse kävin vain yhdessä laitteessa Taigassa. Se oli kyllä sen arvoinen ja suosittelen! Lapset söivät makkaraperunat ulkona ja ostimme mustia poppareita. Lapset nauttivat vaikka sää oli kolea ja sehän on pääasia. Seuraavaksi sitten mennään katsastamaan valokarnevaalit.

Syksy saapuu ja lapset kasvavat kovaa vauhtia. Ajattelin esitellä meidän 5-vuotiaan syksyvaatteita. Meillähän on nyt suurin ta huutoa dinosaurukset ja Spiderman. Ankka on voitettu Linnanmäen narunvedosta. Myöskin kaulaliina mikä on saatu Hesburgerista on kovassa käytössä koska siinä on kuosina oddbods.  Spiderman pipo (isoveljen vanha) Takki H&M Ulkohousut H&M Kengät prisma  Kaulahuivi Hesburger

Istun mustalle tuolille tyhjälle tietokonepöydälle. Tai no pöytä on täynnä paperia ja kaikkea muuta mitä nyt pöydälle kertyy. Naurahdan sille että miten voinkaan olla näin sotkuinen ihminen. Paperit sikin sokin ja aina joku on kadoksissa. Rupean järjestelemään papereita pinoihin. Ostin uuden tietokoneen pakko saada pöydälle tilaa. Viimeinkin kaikki paperit on kasassa. Viimeisenä nostan pöydän kulmalta valokuvan. Puhallan hiukan ja pyyhin pölyisiä mustia kehyksiä. Kuvassa hymyilee mies, mustat hiukset, aurinkolasit, tumma paita ja käsikarvat lepattavat tuulen mukana. On kesä ja olemme tulossa juuri parturista. Kuva otettiin Joensuussa Noljakassa. Aurinko paistoi ja oli lämmin. Hymyilen muistolle ja katson kuvaa. Tuntuu että siitä on ikuisuus. Vaikka aikaa on mennyt vasta kolme vuotta. Tuntuu se hyvin pitkältä. Todella pitkältä yhdeltä elämältä. Välillä se tuntuu kaukaiselta muistolta. Välillä se on väristys joka kulkee selkää pitkin, se on tuoksu kun ajan autolla, pieni timantti...

Haluaisin kirjoittaa aiheesta joka varmasti koskettaa monia. Asia on yksinäisyys, Mediassa on paljon puhuttu vanhusten yksinäisyydestä mutta asia koskettaa niin nuorta kuin aikuista. Jokainen varmasti joskus tuntee olonsa yksinäiseksi. Minäkin tunsin itseni hyvin yksinäiseksi kun muutin Helsinkiin. Uusi kaupunki ja en tuntenut ketään. Protestoin alussa asiaa vastaan olemalla vain kotona kunnes lähdin oveta ulos. Suomessa on aina ollut kulttuuri että ei puhuta. Omasta pahasta olosta ei puhuta. Paha olo kasaantuu ja maailma muuttuu mustaksi. Yksinäisyys joka voi johtaa masennukseen ja kaikki tiedämme että se on salakavala sairaus. Masennus hiipii hiljaa ja riuduttaa hitaasti. Sitä kulkee laput silmillä. Parhaiten olen kuullut sanottaen masennuksessa että se on kuin katsoisi vessapaperirullien läpi. Masennus syö päästä positiivisia muistoja kunnes huomaa että siellä on jäljellä vain masennus ja se musta. Sitä luulee että elämä on vain sitä. Professori Nina Juntilan mukaan on 22 p...

Olen puhunut paljon siitä että tahtoisin hakea opiskelemaan teologiaa yliopistoon. Sen innostuksen varjolla opiskelin avoimessa yliopistossa. Kävin kuitenkin todella hyvän keskustelun papin ammatista. Tulin keskustelun jälkeen tulokseen että en, en minä pysty saarnaamaan yhdestä ainoasta Jumalasta. Haluan ammatin missä olen tekemisissä ihmisten kanssa, Ammatin missä voin auttaa. Rakastan työtäni suntiona ja saan tavata siinä paljon ihmisiä, kuunnella ja tukea. Ajattelin että pappina tekisin sitä enemmän. Mutta eihän sitä tiedä onhan minulla vielä aikaa lukea teologiaa. Laitoin tänään opintopolussa kouluhakemuksen. Hakemuksen sosionomi/diagoni linjalle. Haaveilin siitä ensimmäisen kerran jo monta vuotta sitten. Isäni on ammatiltaan sosionomi. Nyt jännitetään saanko kutsun pääsykokeeseen. Mutta nyt nostan itselleni lasin viiniä ja juhlin sitä, että uskalsin tehdä jotakin mitä olen pohtinut monta vuotta.

Sain lahjaksi TONYMOLLYNmeikkejä. Olen katsellut niitä kauan meikkihyllyssä mutta tuotteet ovat hiukan hintavia. Olinkin siis aivan onnessani kun synttäripaketista paljastui juurikin niitä tuotteita. Ostan ahrvoin kosmetiikkaa. En meikkää juuri lainkaan koska minulla on tekoripset. Ainut mitä käytännössä teen on huulipunan laittaminen. Sain lahjaksi: TONYMOLLY egg pore blackhead steam balmin 16,90€ Kuorintavoide tulikin tarpeeseen koska jostakin syystä heti kun täytin 30-vuotta ihoni on lakanut kukkimaan pahemmin kuin teini-iässä. Minulla ei ole koskaan ollut näin huono iho mitä nyt. Kuorinta voide kuorii kasvoilta kuollutta ihosolukkoa, syväpuhdistaa sekä poistaa epäpuhtauksia ja mustapäitä. Voide sisältää kananmunan keltuista joka auttaa parantamaan ihon kosteustasapainoa. Se sisältää myöskin merisuolaa ja hiiltä jotka auttavat puhdistamaan ihohuokosia, poistamaan ylimääräistä talia ja irroittamaan kuollutta ihosolukkoa. Voide ei sisällä parabeeneja, sulfaatteja tai ft...

Tein viimeinkin facebook sivut missä päivittelen kun uusia tekstejä tulee blogiin ja youtuben puolelle. Käy tykkäämmäässä sivusta! Tietenkin sivulla saa kommentoida ja keskustella :) Minulla joskus oli facebook sivu liittyen blogiini mutta jouduin sulkemaan sen perheriitojen vuoksi :S Linkki sivuun:  https://business.facebook.com/huikurijenni/

Me vietettiin työyhteisön virkistyspäivää Kellokosken juhlatalolla ja Kellokosken kirkolla. Olin mukana työryhmässä joka organisoi päivää. Järjestimme pienen hartauksen, kirkon esittelyn ja juhlatalolla yhteisenä ohjelmana tietokilpailun. Tietenkin lounasta ja iltapäiväkahvia unohtamatta. Kaiken kaikkiaan todella mukava päivä! Tässä pari kuvaa päivästä! Kellokosken kirkko on vihitty käyttöön vuonna. 1800 ja se sijaitsee Kelokosken ruukin alueella. Kellokosken juhlatalolla onkin varsin värikäs historia. Sen ympäristössä on paljon erilaisia taideteoksia ja patsaita. Paikka oli näkemisen arvoinen! Pihalla on myöskin aboretum eli kokeellinen puu- ja pensaslajipuisto. Hauskaa rakennuksessa oli se että se on joskus ollut mm. elokuvateatteri. Siellä olikin jäänteitä siitä sisustuksessa. Se on ollut sen ajan kulttuurikeskus. Työkavereiden kanssa käveltäessä puutarhassa mietittiin että onkohan mm. Tauno Palo käyskennellyt täällä? Kellokosken mielisairaalasta tulee ens...

Kävimme meidän tiimin kanssa Tallinassa. Kävimme myöskin katsomassa Monet2Klimit museossa Van Goghin taidetta. Museo oli vähän tehty Team Labin mukaan eli taidetta heijastettiin  seinille. Esitys kesti n.45min ja huoneessa soi klassista musiikkia samalla kun taideteokset vaihtuivat seinällä. Kokemus oli todella hieno ja rentouttava. En itselleni ostanut mitään koska Tallinnan hinnat alkavat olla jo samaa tasoa kuin Suomessa. Löysin yhden kivan villapaidan mutta hintalappu oli 30€ joten ajattelin että saan samalla hintaa täältä miksi raahata? Ostin tietenkin laivasta lapsille tuliaisia! Karkkia kuten toivottiin ja Stadille suklaata. Tai voisi kai sanoa että toinhan minä itselleni jotakin kun Portugalilaista valkkaria oli laivalla tarjouksessa! ;) Tässä pari kuva aurinkoisesta Tallinasta:

Olen todella paljon tykästynyt koru brändiin nimeltä Thomas Sabo.   Sainkin virkaan astujais ja 30-vuotias lahjaksi Thomas Sabon rannekellon. Tänä vuonna sain Stadilta lahjaksi Charm koruja ja kaulaketjun. Thomas sabon Charm- Club korujen idea on kerätä kaula-tai rannekoruun sinulle merkityksellisiä Charm- Club heloja. Helat kiinnittetään papukaijalukolla ketjuun. Siten voit koota uniikin korun joka on juuri sinun näköinen. Korut on valmistettu sterling- hopeasta. Itselleni valitsin kaulakorun ja sain valita siihen kaksi helaa. Valitsin kompanssin joka sopii hyvin yhteen tatuointini kanssa. Toinen hela on sulka. Helojen valikoima on suuri. Kategorioita  on mm. Syksy, eläimet, rakkaus, timanttihelat, baby shower, kirjaimet, aurinko/kuu/tähdet, kaupunki&maalainen ja vintage. Kategoroita on lisää ja ne sisältävät paljon heloja. Toivokin aina tästä lähtien lahjaksi yhden uuden helan koruuni <3

Edellisestä ruoka postauksesta innostuneena laitan meidän viikon menun tänne! Vapaapäivinä diabeteksen myötä tuovan säännöllisen ruokarytmin kautta teemme kaksi lämmintä ruokaa päivässä. Mutta tietenkin välillä sitä sortuu pikaruokaan tai pakastepizzaan! Viikon menu: Maanantai:  Lounas: koulussa/päiväkodissa Päivällinen: tähde ruokaa sunnuntailta. Makaroonia ja jauhelihakastiketta. Minä söin nuudeleita. Tiistai:  Lounas: Koulussa/esikoulussa ja kotona olevilla pakastepizza Päivällinen: Bataattia, kukkakaaligratiinia ja uunilohta Keskiviikko:  Lounas: Koulussa/päiväkodissa/töissä Päivällinen; Perunaa ja lihasuikale- sienikastiketta. Minä söin eilistä gratiinia. Torstai: Lounas: Koulu/Työpaikka (omat eväät gratiinia taas :D) Pienemmät menivät iltahoitoon joten he söivät lounaaksi eilisen ruuan tähteet. Päivällinen: Koska pienemmät ovat iltahoidossa ja me olemme keskustelupaneelissa isommat saivat valita valmisruokaa ja se oli mikropizzaa. Perjantai:...