Valoa, ei väkivaltaa
Joka vuosi järjestettävä Valoa, ei väkivaltaa- kampanjan. Kampanjan tarkoituksena on tuodaan esiin ja puolustetaan naisten ihmisoikeuksia, ruumiillista koskemattomuutta ja oikeutta elämään ilman väkivaltaa. 25.11 vietetään YK:n naisiin kohdistuvan väkivallan vastaista päivää. 2019 vuoden teema on: Jokaisella on oikeus tukeen. Sillä viestitään että jokaisella väkivallan uhrilla on oikeus tukeen ja apuun. Olit sitten asunnoton, päihteidenkäyttäjä tai esim. nuori.
Suomi on Euroopassa toisena perheväkivalta tilastoissa. Suomessa joka kolmas nainen kokee lähisuhdeväkivaltaa. Ensi-ja turvakoti ylläpitää 13 turvakotia. Suomi saa huomautuksia hälyttävästä lähisuhdeväkivalta tilanteesta. Amnesty ja YK nostavat esiin tilastot ja riittämättömät tukipalvelut. Vaikka turvakotipaikkoja on lisätty jää silti edelleen puolet ilman paikkaa.
Lähisuhde väkivallanmuotoja on monia ja enemmän on alettu puhumaan henkisestä väkivallasta. On myöskin taloudellista väkivaltaa, seksuaalista väkivaltaa. Ilman pelkoa ja uhkailua ei ole fyysistä väkivaltaa.
41% prosentilla vuonna. 2017 väkivalta tilanteissa oli usein mukana päihteitä.
Lähisuhdeväkivaltaan liittyy paljon häpeää. On tärkeää että väkivallasta puhutaan eikä sitä piilotella. Väkivaltaa voi kokea kuka tahansa lapsi tai aikuinen, rikas tai köyhä. Neuvoloiden ja koulujen terveydenhoitajia pitääkin tukea ja kouluttaa tunnistamaan lähisuhdeväkivalta. On tärkeää myös tehdä työtä traumoissa mitkä ovat jatkuneet sukupolvelta toiselle. Isi löi minua lapsena minä lyön lapsiani. Väkivallan tekijää pitääkin tukea katkaisemaan väkivallan kierre. Molempia osapuolia on tärkeää tukea.
Ensi-ja turvakotienliiton kyselyn mukaan johon vastasi 640 henkilöä. 95% väkivallan uhreista oli naisia, 22% ei saanut apua ja 12% ei ole hakenut apua.
Mutta miehiä ei pidä unohtaa. Miehetkin kokevat lähisuhdeväkivaltaa. Vielä on kulttuuri missä mies ei ole mies jos ei kestä vaimon nyrkin iskua. Mutta kenenkään ei tarvitse kokea väkivaltaa. Jokaisella on oikeus väkivallattomaan elämään.
Myöskin kunniaväkivalta on lisääntynyt. Siksi on tärkeää että maahanmuuttotaustaisille ihmiselle kerrotaan omasta oikeudesta koskemattomuuteen. Myöskin eläkeläisten naisten kokema väkivalta on nostettava esiin. Monet ovat saattaneet kokea sitä vuosia mutta lähteminen ei ole ollut vaihtoehto. Kehitysvammaisiin kohdistuvassa väkivalassa uhri ei välttämättä osaa itse ilmoittaa tapahtumasta. Tai jos väkivallan tekijä onkin hoitaja ei siitä yleensä ilmoiteta.
Tabuista puhuminen auttaa rikkomaan häpeän kehää asian ympäriltä. Suomessa tabuja on paljon kuten kodittomuus, lähisuhdeväkivalta ,itsemurhat ja mielenterveysongelmat. Onneksi joitakin on nostettu paljon esiin ja erilaisia kampanjoita on tullut nettiin kuten Metoo.
Suomi on Euroopassa toisena perheväkivalta tilastoissa. Suomessa joka kolmas nainen kokee lähisuhdeväkivaltaa. Ensi-ja turvakoti ylläpitää 13 turvakotia. Suomi saa huomautuksia hälyttävästä lähisuhdeväkivalta tilanteesta. Amnesty ja YK nostavat esiin tilastot ja riittämättömät tukipalvelut. Vaikka turvakotipaikkoja on lisätty jää silti edelleen puolet ilman paikkaa.
Lähisuhde väkivallanmuotoja on monia ja enemmän on alettu puhumaan henkisestä väkivallasta. On myöskin taloudellista väkivaltaa, seksuaalista väkivaltaa. Ilman pelkoa ja uhkailua ei ole fyysistä väkivaltaa.
41% prosentilla vuonna. 2017 väkivalta tilanteissa oli usein mukana päihteitä.
Lähisuhdeväkivaltaan liittyy paljon häpeää. On tärkeää että väkivallasta puhutaan eikä sitä piilotella. Väkivaltaa voi kokea kuka tahansa lapsi tai aikuinen, rikas tai köyhä. Neuvoloiden ja koulujen terveydenhoitajia pitääkin tukea ja kouluttaa tunnistamaan lähisuhdeväkivalta. On tärkeää myös tehdä työtä traumoissa mitkä ovat jatkuneet sukupolvelta toiselle. Isi löi minua lapsena minä lyön lapsiani. Väkivallan tekijää pitääkin tukea katkaisemaan väkivallan kierre. Molempia osapuolia on tärkeää tukea.
Ensi-ja turvakotienliiton kyselyn mukaan johon vastasi 640 henkilöä. 95% väkivallan uhreista oli naisia, 22% ei saanut apua ja 12% ei ole hakenut apua.
Mutta miehiä ei pidä unohtaa. Miehetkin kokevat lähisuhdeväkivaltaa. Vielä on kulttuuri missä mies ei ole mies jos ei kestä vaimon nyrkin iskua. Mutta kenenkään ei tarvitse kokea väkivaltaa. Jokaisella on oikeus väkivallattomaan elämään.
Myöskin kunniaväkivalta on lisääntynyt. Siksi on tärkeää että maahanmuuttotaustaisille ihmiselle kerrotaan omasta oikeudesta koskemattomuuteen. Myöskin eläkeläisten naisten kokema väkivalta on nostettava esiin. Monet ovat saattaneet kokea sitä vuosia mutta lähteminen ei ole ollut vaihtoehto. Kehitysvammaisiin kohdistuvassa väkivalassa uhri ei välttämättä osaa itse ilmoittaa tapahtumasta. Tai jos väkivallan tekijä onkin hoitaja ei siitä yleensä ilmoiteta.
Tabuista puhuminen auttaa rikkomaan häpeän kehää asian ympäriltä. Suomessa tabuja on paljon kuten kodittomuus, lähisuhdeväkivalta ,itsemurhat ja mielenterveysongelmat. Onneksi joitakin on nostettu paljon esiin ja erilaisia kampanjoita on tullut nettiin kuten Metoo.
Kommentit
Lähetä kommentti