Ruokatottumuksia

Meidän perheessä on kaksi erityisruokavaliota minä olen kasvissyöjä ja Kaarle on keliaakikko. Diabetes ei ole ruokavalio, diabeetikko voi syödä normaalista mutta koska se on autoimmuunisairaus oli Kaarle taipuvaisempi sairastumaan myös keliakiaan.

Keliakia ei meille ole tuonut harmaita hiuksia ollenkaan. Ruuassa se näkyy niin että keitämme kahdet makaroonit, suurustamme kastikkeet gluteenittomilla jauhoilla ja perehdymme ostamiimme tuotteisiin kaupassa. Yllättävän moni tuote sisältää gluteenia tai jäämiä siitä.

Itse en siis syö punaista lihaa eli olen ns. Semivegaani. Monet kysyvät miksi en syö punaista lihaa ja totuus on se että en vain pidä siitä. Olin joskus jonkin aikaa täysin vegaani. Sen jäljiltä en ole syönyt muuta kuin jauhelihaa ja karjalanpaistia. Itse asiassa karjalanpaisti on varmaan ainut liharuoka jota kaipaan. Se on kumminkin perinteisesti kuulunut joulupöytään tai silloin teen poikkeuksen. Toinen mitä pohdin on riista koska sehän on mahdollisimman ekologista. Minulla ei ole punaista lihaa vastaan mitään. Minun mielestäni meidän pitäisi enemmän tukea kotimaista lihantuotantoa ja rajoittaa ulkomailta tuotua lihaa. Koska siellä asiat ovat kumminkin todella huonosti!

Vaikka olen kasvissyöjä teen muulle perheelle liharuokaa. En rankaise heitä siitä että he ovat lihansyöjiä. Lapset saavat tehdä omat valintansa kunha ovat sen ikäisiä. Mutta kasvissyönnin myötä lapset ovat tutustuneet mm. tofuun, härkkikseen ja erinalaisiin kasviksiin/hedelmiin. Olenkin alkanut ostaa aina sesonki hedelmiä mitä ei normaalisti ostaisi kuten esim. lohikäärmehedelmää tai granaattiomenia. Hyödynnän myöskin sesonki kasviksia. Tietenkin välillä laiskottaa! Kun muut syövät jauhelihakastiketta tyydyn minä nuudeleihin. Ei vaan aina jaksa laittaa montaa ruokaa erikseen.

Karkkipäivä meillä on kerran viikossa (tai ainakin pyrimme siihen). Yleensä se on lauantai päivä. Tietenkin välillä on herkkupäiviä muulloinkin. Olen myöskin tarjonnut lapsille dipattavia kasviksia sipsien sijaan. Muistan kun ensimmäisen kerran laitoin pöytään salaattikipon. Stadin lapset katsoivat ihmeissään. Meillä on aina ollut minun lapsuudesta asti tarjolla hedelmiä ja ruuan kanssa salaattia. Mutta kun tekee ruokaa lasten kanssa missä he saavat maistaa, haistaa ja koskea ruokia se maistuukin hyvältä pahan sijaan.

Pikaruokaa meillä syötiin ennen kerran viikossa. Yleensä ajoimme mäkin autokaistalle. Mutta nytten olemme yrittäneet vähentää sitä puolta. On vaan nin paljon helpompaa tilata pizza netistä kun pitkän työpäivän jälkeen alkaa tekemään ruokaa. Tietenkin välillä ei vaan huvita ja tulee tilattua se pizza. Mutta sen voin kyllä kritiikkinä antaa että mäkissä on todella huono pikaruokavalikoima kasvissyöjälle. Siiinä asiassa taivun enemmän hesen puoleen :D