Tykkään susta
Se tunne kun näkee toisen tuntee perhosia vatsassa ja puna nousee poskille. Ei oikein tiedä miten olisi ja kiemurtelee. Lähettää viestin toiselle ja kiemurtelee kun odottaa vastausta. Melkein vuosi on kulunut ja mietin ekan kerran oikeasti vakavasti olenko mennyt ihastumaan? Olen aina nähnyt itseni vanheman miehen kanssa joka asuu täällä. Mutta kuinka kävikään nuorempi ja välimatkaa on yli 400km.
Onko minulla oikeus olla jonkun kanssa? En oikein tiedä miten suhtautua tähän? Olisiko minulla oikeus olla onnellinen? Oikeus ehkä parisuhteeseen? Voisiko olla että tämä vakaa polkuni on löytänyt uuden haaran? Seison risteyksessä tuttu ja turvallinen polku vai se uusi? Kumpaan suuntaan? Mikä on oikea aika surra? Ennen vanhaan leski kulki vuoden mustissa ja oli yksin. Vuosi tulee vasta maaliskuussa?
Vaikea tilanne toinen on siellä puhelimen päässä. Kaukana. Liian kaukana? Liian aikaisin? Liian nuori? Entä jos?
Mutta minä pelkään. Pelkään tätä stigmaa entä jos toiselle sattuu jotakin? Turha pelko varmaan. Pelkän silti entä jos? Pelkään jos jään taas yksin. Pelkään että vertaan liikaa entiseen. Ville on minulla jalustalla. En tapaa samanlaista kuin Ville oli. Tuskin kukaan tulee ostamaan minulle niin paljon kukkia kuin Ville tai panostamaan. Vertaanko liikaa? Vertaanko mitä hän tekee siihen mitä Ville teki? Pelkään että teen virheen. Vertailen ja petyn. Unelma Villestä ja unelma uudesta.
Sitten kävelee hautuumalla ja kysyy mitä mieltä olet? Maasta löytyy punainen ruusu keskeltä hautuumaan käytävää talvella. Onko se merkki? Onko se merkki siitä että asia olisi ok? Miksi ei voi vain antaa mennä? Miksi kaikkea pitää analysoida ja keksimällä keksiä nitä huonoja puolia? Mitä muut ajattelevat? Entä jos siitä ihan oikeasti tulisikin jotakin? Ehkä se pelottaaa jos siitä tulisikin parisuhde? Ihan oikea uusi suhde, uusi ihminen ja uudet kuviot.
Miksi en anna lupaa heittäytyä tunteen mukaan? Saat mut syttymään ja kun katsot mua silmiin niin hehkun. En enää muuta kait toivo kun että saan sut kokonaan? Heitäydy tunteen vietäväksi ole rohkea. Olen vahva ja rohkea mutta sisällä näköjään vielä pelkuri.
Mutta ehkä kuitenkin.. Sain kuulla että jokin minussa on muuttunut hymyilen taas kuulema samalla tavalla kuin ennen. Voisiko olla että olen kumminkin jo kääntynyt toiseen suuntaan?
Onko minulla oikeus olla jonkun kanssa? En oikein tiedä miten suhtautua tähän? Olisiko minulla oikeus olla onnellinen? Oikeus ehkä parisuhteeseen? Voisiko olla että tämä vakaa polkuni on löytänyt uuden haaran? Seison risteyksessä tuttu ja turvallinen polku vai se uusi? Kumpaan suuntaan? Mikä on oikea aika surra? Ennen vanhaan leski kulki vuoden mustissa ja oli yksin. Vuosi tulee vasta maaliskuussa?
Vaikea tilanne toinen on siellä puhelimen päässä. Kaukana. Liian kaukana? Liian aikaisin? Liian nuori? Entä jos?
Mutta minä pelkään. Pelkään tätä stigmaa entä jos toiselle sattuu jotakin? Turha pelko varmaan. Pelkän silti entä jos? Pelkään jos jään taas yksin. Pelkään että vertaan liikaa entiseen. Ville on minulla jalustalla. En tapaa samanlaista kuin Ville oli. Tuskin kukaan tulee ostamaan minulle niin paljon kukkia kuin Ville tai panostamaan. Vertaanko liikaa? Vertaanko mitä hän tekee siihen mitä Ville teki? Pelkään että teen virheen. Vertailen ja petyn. Unelma Villestä ja unelma uudesta.
Sitten kävelee hautuumalla ja kysyy mitä mieltä olet? Maasta löytyy punainen ruusu keskeltä hautuumaan käytävää talvella. Onko se merkki? Onko se merkki siitä että asia olisi ok? Miksi ei voi vain antaa mennä? Miksi kaikkea pitää analysoida ja keksimällä keksiä nitä huonoja puolia? Mitä muut ajattelevat? Entä jos siitä ihan oikeasti tulisikin jotakin? Ehkä se pelottaaa jos siitä tulisikin parisuhde? Ihan oikea uusi suhde, uusi ihminen ja uudet kuviot.
Miksi en anna lupaa heittäytyä tunteen mukaan? Saat mut syttymään ja kun katsot mua silmiin niin hehkun. En enää muuta kait toivo kun että saan sut kokonaan? Heitäydy tunteen vietäväksi ole rohkea. Olen vahva ja rohkea mutta sisällä näköjään vielä pelkuri.
Mutta ehkä kuitenkin.. Sain kuulla että jokin minussa on muuttunut hymyilen taas kuulema samalla tavalla kuin ennen. Voisiko olla että olen kumminkin jo kääntynyt toiseen suuntaan?
Kommentit
Lähetä kommentti