Tabuja III
Surunauhan mukaan lähes 900 suomalaista tekee vuosittain itsemurhan. Itsemurhan tekijät ovat lapsia, äitejä, isiä, ystäviä, sisaruksia ja rakastettuja ihmisiä. Miesten itsemurha kuolleisuus on suurempaa kuin naisten. Olen kuullut että siksi koska kun mies päättää että lähdetään niin silloin lähdetään. Ville kuului riskiryhmään nuoret aikuiset miehet. Itsemurhan jälkeen jää tilastollisesti suremaan itsemurhaan nähden kymmenkertainen määrä läheisiä.
Olen paljon purkanut terapeutin kanssa masennusta ja itsemurhaa läpi. Tabuja mitä Suomessa on paljon. Suomi on Pohjoismaissa itsemurhatilastojen kärjessä. Hyvinvointivaltio ja täälläkin on se varjopuoli mistä ei puhuta vaan vaijetaan. Koska ne ovat tabuja. Itsemurha tuo häpeää. Eihän itsemurha muuta siitä ihmistä mikä hän oli. Se on vain viimeinen oljenkorsi kun ei näe enää mitään muuta. Itsemurhan tekijää sanotaan pelkuriksi. Mutta minä en pystyisi siihen en ole tarpeeksi rohkea. Vaikka ajattelinkin Villen kuoleman jälkeen että minunkin on kuoltava. Olisko Ville jaksanut läpi käydä parantumisprossessin läpi? Näistä asioista pitää puhua ja edelleen siitä ennaltaehkäisevästä työstä. Kun istuin poliisin kanssa pöydän ääressä ja kävimme läpi tapahtunutta hän sanoi että valitettavasti Villestä tulee merkki tilastoihin. Itsemurhia tapahtuu koko ajan paljon. Mutta mikä saisi päättäjät heräämään? Ei varmaan enne kuin se sattuu omalle kohdalle?
Itsemurhan jälkeen ilmaan jää paljon kysymyksiä? Miksi? Mitä olisin voinut tehdä enemmän? Oliko se minun vikani? Jättikö hän viestiä?
Syyllisyys tunteista pahin. Mitä olisin voinut tehdä enemmän? Jos olisin vielä raahannut lääkäriin? Olisko pitänyt soittaa Villen perheelle hänen ahdingosta vaikka hän sen minulta kielsi? Patistin Villeä monta kertaa lähtemään pienelle breikille. Hän ei lähtenyt olisiko pitänyt patistaa enemmänkin? Mitä olisin voinut tehdä kotona toisin? Yritin kovasti ymmärtää toisen ahdinkoa mutta en aina jaksanut. Olisi pitänyt jaksaa enemmän. Vaikka hoidinkin kotia ja neljää lasta. Olisi pitänyt riittää enemmän. Merkit olisi pitänyt ottaa huomioon ne aiemmin. Ville puhui kuolemasta paljon. Puhui että halusi tuhkauksen. Puhui että meillä on lainaturva laina raukeaa jos hän kuolee ja saamme asua kotona. Puhui että on ajatellut itsemurhaa. Patistin häntä lääkäriin mutta en koskaan itse soittanut minnekään että:" Puolisoni puhuu kuolemasta!". Oliko se minun syyni? Minähän sanoin yhdessä riidassa:"Tapa sitten itsesi!". Ihmisille joka oli herkässä tilassa. Vaikka pyysin anteeksi ja sanoin:" En todellakaan halua että kuolet". Syyllisyys tunteista pahin. Sanoin myöskin että:" Jos et hae apua minä lähden koska olen väsynyt tähän!" Ville sanoi aina:"Jenni en voi elää ilman teitä". Syyllisyys.
Kuulen vieläkin sen kolahduksen välillä mikä kuului kun Ville osui rekkaan. Herään siihen yöllä. Kuulen puhelun:" Hyvästi ja rakastan teitä" ja kolahdus. En varmaan koskaan unohda sitä pamausta ja sitä hätää mikä minulla oli. Olin soittamassa hätäkeskukseen että mitä tapahtui. Mutta liian myöhään. Olen onnellinen että hän soitti minulle. Olisin surullisempi jos ei olisi soittanut. Ville soitti minulle kaksi kertaa. Puhelujen välissä oli tunti. Mitä hän teki sen tunnin? Ekalla kerralla ei tullut mieleenkään että hän tekesi jotakin itselleen. Olisinko voinut tietää? Syyllisyys...
Tänä vuonna 250 ihmistä on ajanut päin rekka-autoa ja niitä tapahtuu yli 1000 vuodessa.
Kolarin jälkeen etsin koko asunnon läpi viestiä tai jotakin. En löytänyt mitään. En usko että Ville suunnitteli itsemurhaa. Uskon että se impulsiivinen teko. Hän oli ilmeisesti psykoosissa. Itsemurhan jälkeen ihmiset ovat ilkeitä. Hullu miks se ajo sinne alle? Saatanan hullu miks tollasia on liikenteessä, pelkuri raukka.
Olen paljon purkanut terapeutin kanssa masennusta ja itsemurhaa läpi. Tabuja mitä Suomessa on paljon. Suomi on Pohjoismaissa itsemurhatilastojen kärjessä. Hyvinvointivaltio ja täälläkin on se varjopuoli mistä ei puhuta vaan vaijetaan. Koska ne ovat tabuja. Itsemurha tuo häpeää. Eihän itsemurha muuta siitä ihmistä mikä hän oli. Se on vain viimeinen oljenkorsi kun ei näe enää mitään muuta. Itsemurhan tekijää sanotaan pelkuriksi. Mutta minä en pystyisi siihen en ole tarpeeksi rohkea. Vaikka ajattelinkin Villen kuoleman jälkeen että minunkin on kuoltava. Olisko Ville jaksanut läpi käydä parantumisprossessin läpi? Näistä asioista pitää puhua ja edelleen siitä ennaltaehkäisevästä työstä. Kun istuin poliisin kanssa pöydän ääressä ja kävimme läpi tapahtunutta hän sanoi että valitettavasti Villestä tulee merkki tilastoihin. Itsemurhia tapahtuu koko ajan paljon. Mutta mikä saisi päättäjät heräämään? Ei varmaan enne kuin se sattuu omalle kohdalle?
On toki myös sairaudelliseia perusteita Villen teolle. Mikä helpottaa minun tuskaani. Ehkä se ollutkaan minun vikani? Ruuminavausraportti ja tutkintapöytäkirja on kamalaa luettavaa. Kuulin että rekkakuski on palannut töihin. Onneksi hän pääsi takaisin töihin. Kiitos hänen vaimolleen joka sammutti Villen auton. Ja anteeksi. Kun ihminen tahtoo lähteä ei hän ajattele silloin muita.
Suomessa itsemurhan läheisille on yhdistys nimeltä Surunauha ja olen itse saanut paljon tukea ryhmästä Nuoret lesket.
Ehkä pitäisi kokeilla sitä mitä minulle sanottiin laita vessapaperirullat silmille saat putkinäön. Näät vain yhden pisteen kaikki muu on sivuilla mustaa höttöä. Silloin näät edes pienen hetken siitä mitä masentuneen ihmisen elämä välillä on. Ville sanoikin joskus etttei muistanut mitä oli tehnhyt eilen tai edellisellä viikolla. Eli sumussa. Se oli varmasti kamalaa. Ei muistanut enää. Kertoi olevansa turta ettei tunne mitään. Olin viemässä päivystykseen. Miten viet ihmisen lääkäriin joka sanoo siellä:"Ei minussa ole vikaa, kaikki kunnossa!".
Ehkä pitäisi kokeilla sitä mitä minulle sanottiin laita vessapaperirullat silmille saat putkinäön. Näät vain yhden pisteen kaikki muu on sivuilla mustaa höttöä. Silloin näät edes pienen hetken siitä mitä masentuneen ihmisen elämä välillä on. Ville sanoikin joskus etttei muistanut mitä oli tehnhyt eilen tai edellisellä viikolla. Eli sumussa. Se oli varmasti kamalaa. Ei muistanut enää. Kertoi olevansa turta ettei tunne mitään. Olin viemässä päivystykseen. Miten viet ihmisen lääkäriin joka sanoo siellä:"Ei minussa ole vikaa, kaikki kunnossa!".
Kommentit
Lähetä kommentti