Kuulumisia
Minne kaikki aika katoaa? Tuntuu että sitä ei tee muuta kuin juoksee duunissa,tekee kouluhommia ja on kotona. Kawacon lähestyy ja senkin järjestäminen vie aikaa. Meillä on tulossa tänä vuonna iso juttu coniin joka vaatii paljon aikaa. Koulu menee siinä pisteessä että ensimmäinen näyttö alkaa olla valmis. Kiinteistöhuolto siis läpi onnistuneesti. Seuraavaksi siirryn hautauspuolelle. Ensimmäinen koulutus päivä on maanantaina milloinka on: Arkunkantajien koulutus. Hiukan jännittää aloittaa se puoli koska viimeksi kun kävin kappelilla oli Villen hautajaiset. Hiukan jännittää osallistua siunaus/muistotilaisuuksiin itkenkö itsekkin siellä? Muutenkin vainajien näyttäminen, arkkujen siirtely ja hautuumalla oleminen jännittää hiukan. Pääsen myöskin näillä näkymin osallistumaan tuhkaukseen. Voihan siinä tunteet olla hiukan pinnassa. Jännittää siis hiukan sen puolen alkaminen. Mutta hyvin se varmasti menee.
Herra stadin kanssa menee hyvin. Se on tulossa tänne tällä viikolla. Välimatka on sinänsä hyvä ja huono juttu. Näkee harvemmin kun pitää yrittää sovittaa molempien vapaita millonka sattuisi kohdilleen. Tämän vkl vapaan jälkeen olenkin kiinni kappelissa. Koululla pitäisi myöskin lähteä käymään kahtena viikkona peräkkäin.
Aloitimem myöskin b-isin kanssa kokeilun isompien kanssa viikko viikko systeemillä. Ensimmäinen viikko tulee olemaan silloin kun lähden Jyväskylään. Saapi nähdä mitä siitäkin tulee mutta lapset ainakin ovat innoissaan tästä kokeilusta. Loppujen lopuksi jos ikävä yllättää onhan heillä vain kilometrin matka tulla äitin luokse.
Eli aika menee siis töihin ja kouluun. Olen tehnyt sellaisia kivoja 8-20 päiviä parin tunnin välillä kotona aina. Pääsäinen tietää kiirettä kirkossa on vaikka mitä messua ja alttarivärien vaihtoa. Mutta onneksi koulu ei jääkkään taakse Kaarlen sairastumisen takia. Kirjoitan jossakin vaiheessa vielä diabeteksestä ja kaksi vuotiaasta tekstin kuhan ehdin ja saan aikaa.
En ole vieläkään käynyt haudalla viemässä vuosi kynttilää. Seison yksi päivä pyörän kanssa siellä portila Kaarlen kanssa mutta en jostakin syystä saanut avattua porttia. Ahdisti. Joku vaihe ahdistaa koko ajatus sinne menemisestä. Kävin siellä yhdessä vaiheessa joka viikko ja nyt ahdistaa koko ajatus sinne menosta. Poltinkin kynttilää Villelle pihalla. Ehkä jossakin vaiheessa pääsee yli tästä ahdistuksen tunteesta. Ainakin silloin viimeistään kun työt siellä alkavat.
Mutta kuten kuvassa on happy life. Onnellinen minä. Kaikki on hyvin ja reilassa. Eikä oikeastaan stressiäkään ole pitkästä aikaa. Paino on tippunut.
Herra stadin kanssa menee hyvin. Se on tulossa tänne tällä viikolla. Välimatka on sinänsä hyvä ja huono juttu. Näkee harvemmin kun pitää yrittää sovittaa molempien vapaita millonka sattuisi kohdilleen. Tämän vkl vapaan jälkeen olenkin kiinni kappelissa. Koululla pitäisi myöskin lähteä käymään kahtena viikkona peräkkäin.
Aloitimem myöskin b-isin kanssa kokeilun isompien kanssa viikko viikko systeemillä. Ensimmäinen viikko tulee olemaan silloin kun lähden Jyväskylään. Saapi nähdä mitä siitäkin tulee mutta lapset ainakin ovat innoissaan tästä kokeilusta. Loppujen lopuksi jos ikävä yllättää onhan heillä vain kilometrin matka tulla äitin luokse.
Eli aika menee siis töihin ja kouluun. Olen tehnyt sellaisia kivoja 8-20 päiviä parin tunnin välillä kotona aina. Pääsäinen tietää kiirettä kirkossa on vaikka mitä messua ja alttarivärien vaihtoa. Mutta onneksi koulu ei jääkkään taakse Kaarlen sairastumisen takia. Kirjoitan jossakin vaiheessa vielä diabeteksestä ja kaksi vuotiaasta tekstin kuhan ehdin ja saan aikaa.
En ole vieläkään käynyt haudalla viemässä vuosi kynttilää. Seison yksi päivä pyörän kanssa siellä portila Kaarlen kanssa mutta en jostakin syystä saanut avattua porttia. Ahdisti. Joku vaihe ahdistaa koko ajatus sinne menemisestä. Kävin siellä yhdessä vaiheessa joka viikko ja nyt ahdistaa koko ajatus sinne menosta. Poltinkin kynttilää Villelle pihalla. Ehkä jossakin vaiheessa pääsee yli tästä ahdistuksen tunteesta. Ainakin silloin viimeistään kun työt siellä alkavat.
Mutta kuten kuvassa on happy life. Onnellinen minä. Kaikki on hyvin ja reilassa. Eikä oikeastaan stressiäkään ole pitkästä aikaa. Paino on tippunut.
Kommentit
Lähetä kommentti