Herra Stadi
- Siulla on eri väriset hiukset kuin Villellä.
- Oot paljon pidempi kuin Ville.
- Isompi nenäkin on vaikka Villellä oli iso nenä!
Lapset vertailivat viimeksi.
Herra Stadi ja Ville ovat toistensa vastakohdat. En ole edes osannut vertailla koska hän on niin erinlainen. Pelkäsin vertailua olen tehnyt sitä vain kerran. Vertasin ja säikähdin itse ja sulkeuduin hetkeksi. Ville oli pehmeä ja Herra Stadi taas ei ole. Ville ei oikestaan koskaan uskaltanut sanoa minulle vastaan. Herra Stadi uskaltaa. Ville aina ajatteli ettemme olleet tasa-arvossa vaan minä olin pomo. Vaikka yritin puhua tasa-arvosta parisuhteessa. Ehkä olin vahvempi kuin Ville. Syytän masennusta siitäkin että olin vahvempi. Ville oli vahva alussa mutta tuntui että lyyhystyi sinne mustaan. Herra Stadin kanssa seison samalla viivalla. Voimakastahtoinen niinkuin minäkin. Odotan jo ensimmäistä kunnon riitaa kumpi leiskuu kovemmin? En anna periksi ja ei kuulema hänkään. Herra Stadi on pitkä ja tumma. Olen aina ollut vaaleiden miesten kanssa. Herra stadi on tumma ja pitkä aivan erinäköinen kuin muut aikaisemmat. Hän on hyvä isä. Paljon jyrkempi kuin minä periksiantamaton. Seisoo omien periaatteiden takana ehkä välillä liiankin järkkymätön. Osaa keskustella vaikeistakin asioista. Hän on minua nuorempi joka huoletti alussa. Nuorempi joku jonne vaan. Mutta sain hänen kanssaan aikaan paremman keskustelun kuin monen muun kanssa jotka ovat olleet saman ikäisiä tai vanhempia. Hän kysyy välillä todella vaikeita kysymyksiä joita joudun pohtimaan haastaa minua. Pidän siitä. Pidän hänen äänestä, silmistä ja tuoksusta. Tykkään siitä kun katsomme telkkaria ja vierestä kuuluu aina: Virhe. Selitys siitä miksi se oli virhe. Pidän siitä kun hän aina ottaa minut viereen ja kietoo syliinsä. Siinä tuntee olevansa turvassa siellä minun paikka on turvassa hänen lähellään. Ainakun aamuisin saa viestin: Miten voisin tehdä päivästäsi paremman? Saa hymyn nousemaan huulille. Viimeksi taisin toivoa hiukan aurinkoa tänne räntäsateeseen ja sainkin kaksi kuvaa auringosta.
En uskonut että Villen jälkeen voisin löytää jonkun. Tapasimme päivänä milloin Ville olisi täyttänyt 30-vuotta. Ei edes pitänyt kirjoittaa takaisin. Mutta tuli hassu tunne että pitää vastata. Hassua on myöskin että ollaan puhuttu aivan kaikesta taivaan ja maan välillä. Manattu jopa kummituksia pois minun asunnosta. Käveltiin kynttilän kanssa joka huoneessa. Voisi sanoa ainutlaatuinen en varmaan muitten kanssa sellaista tekisi. Lapset pitävät hänestä paljon ja se on tärkeää. Syksyllä sitten mennään saman katon alle. Se ei pelaa joka pelkää vai miten se olikaan? Kerran täällä vain ollaan ja olisin tyhmä jos en tarttuisi tähän tilaisuuteen. Katuisin sitä varmaan aina jos en uskaltaisi.
Kumminkin hiukan vertailin tässä tekstissä :)
- Oot paljon pidempi kuin Ville.
- Isompi nenäkin on vaikka Villellä oli iso nenä!
Lapset vertailivat viimeksi.
Herra Stadi ja Ville ovat toistensa vastakohdat. En ole edes osannut vertailla koska hän on niin erinlainen. Pelkäsin vertailua olen tehnyt sitä vain kerran. Vertasin ja säikähdin itse ja sulkeuduin hetkeksi. Ville oli pehmeä ja Herra Stadi taas ei ole. Ville ei oikestaan koskaan uskaltanut sanoa minulle vastaan. Herra Stadi uskaltaa. Ville aina ajatteli ettemme olleet tasa-arvossa vaan minä olin pomo. Vaikka yritin puhua tasa-arvosta parisuhteessa. Ehkä olin vahvempi kuin Ville. Syytän masennusta siitäkin että olin vahvempi. Ville oli vahva alussa mutta tuntui että lyyhystyi sinne mustaan. Herra Stadin kanssa seison samalla viivalla. Voimakastahtoinen niinkuin minäkin. Odotan jo ensimmäistä kunnon riitaa kumpi leiskuu kovemmin? En anna periksi ja ei kuulema hänkään. Herra Stadi on pitkä ja tumma. Olen aina ollut vaaleiden miesten kanssa. Herra stadi on tumma ja pitkä aivan erinäköinen kuin muut aikaisemmat. Hän on hyvä isä. Paljon jyrkempi kuin minä periksiantamaton. Seisoo omien periaatteiden takana ehkä välillä liiankin järkkymätön. Osaa keskustella vaikeistakin asioista. Hän on minua nuorempi joka huoletti alussa. Nuorempi joku jonne vaan. Mutta sain hänen kanssaan aikaan paremman keskustelun kuin monen muun kanssa jotka ovat olleet saman ikäisiä tai vanhempia. Hän kysyy välillä todella vaikeita kysymyksiä joita joudun pohtimaan haastaa minua. Pidän siitä. Pidän hänen äänestä, silmistä ja tuoksusta. Tykkään siitä kun katsomme telkkaria ja vierestä kuuluu aina: Virhe. Selitys siitä miksi se oli virhe. Pidän siitä kun hän aina ottaa minut viereen ja kietoo syliinsä. Siinä tuntee olevansa turvassa siellä minun paikka on turvassa hänen lähellään. Ainakun aamuisin saa viestin: Miten voisin tehdä päivästäsi paremman? Saa hymyn nousemaan huulille. Viimeksi taisin toivoa hiukan aurinkoa tänne räntäsateeseen ja sainkin kaksi kuvaa auringosta.
En uskonut että Villen jälkeen voisin löytää jonkun. Tapasimme päivänä milloin Ville olisi täyttänyt 30-vuotta. Ei edes pitänyt kirjoittaa takaisin. Mutta tuli hassu tunne että pitää vastata. Hassua on myöskin että ollaan puhuttu aivan kaikesta taivaan ja maan välillä. Manattu jopa kummituksia pois minun asunnosta. Käveltiin kynttilän kanssa joka huoneessa. Voisi sanoa ainutlaatuinen en varmaan muitten kanssa sellaista tekisi. Lapset pitävät hänestä paljon ja se on tärkeää. Syksyllä sitten mennään saman katon alle. Se ei pelaa joka pelkää vai miten se olikaan? Kerran täällä vain ollaan ja olisin tyhmä jos en tarttuisi tähän tilaisuuteen. Katuisin sitä varmaan aina jos en uskaltaisi.
Kumminkin hiukan vertailin tässä tekstissä :)
Kommentit
Lähetä kommentti